Hakutulokset hakusanalla: Yhteensä 85 osumaa löydetty.
  Järjestys

Lahti

Päästöt ilmaan

Tieiikenne

Lahdessa tieliikenne on teollisuuden ja energiantuotannon ohella suuri yksittäinen ilmansaastelähde. Monet liikenteen päästöt ovat vähentyneet oleellisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidipäästöt ovat samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten ja metaani- ja typpioksiduulipäästöt ovat vähentyneet. Yleisesti ottaen liikenteen päästöissä on havaittavissa laskeva trendi, kuten myös ajosuoritteissa ja polttoaineen kulutuksessa. Lama voi vaikuttaa voimakkaasti autojen myyntiin ja liikennesuoritteen alenemiseen.

Katso myös: Päijät-Hämeen kunnat

 

Ympäristölupavelvolliset laitokset

Vuonna 2012 Lahdessa oli 28 ilmanpäästöjensä vuoksi ympäristölupavelvollista laitosta. Laitoksista 21 kuului osaksi Lahti Energia Oy:tä, suurimpana Kymijärven voimalaitos.

Vuonna 2012 laitosten päästöt nousivat edellisvuodesta hiukkasten ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta. Rikkidioksidin, typen oksidien ja hiilidioksidin päästöt laskivat.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana päästöt ovat laskeneet rikkidioksidin (-31 %), typen oksidien (-14 %) ja hiukkasten osalta (-1%) osalta. Sen sijaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrä on lisääntynyt (+67 %).

 

Päijät-Hämeen kunnat

Päästöt ilmaan

Tieliikenne

Liikenne aiheuttaa eniten päästöjä Lahdessa ja vähiten Hämeenkoskella. Arviot tieliikenteen pakokaasupäästöjen määrästä ovat laskennallisia.

Useilla liikenteen päästöillä on vaikutuksia ihmisen terveyteen. Autokannan uudistumisen myötä mm. häkäpäästöt ovat alentuneet katalysaattorien käyttöönoton vuoksi. Lama voi vaikuttaa voimakkaasti autojen myyntiin ja ajomäärien vähenemiseen ja siten myös päästöjen alenemiseen.

Hiilidioksidilla ei ole terveysvaikutuksia, mutta se on merkittävä kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Sen määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään. Siten tehokkain keino CO2-päästöjen vähentämiseksi on ajomäärien vähentyminen.

 

 

 

Lahti

Pohjaveden laatu

Päijät-Hämeessä talousvesi on pohjavettä. Lahdessa talousvedestä noin 60 prosenttia tulee Jalkarannan vedenottamosta ja loput, noin 40 prosenttia, Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymältä.Jalkarannan vedenottamon vesi on hyvälaatuista. Veden pH-arvo on noin 7. Herkästi reagoivien kloridin ja sähkönjohtavuuden arvot ovat vaihdelleet 2000-luvulle tultaessa. Vuonna 2007 veden kloridipitoisuus oli 11 mg/l (raja-arvo 250 mg/l) ja johtokyky 18 mS/m (raja-arvo 250 mS/m).

Lahdessa käytetään vettä noin 24 000 m3 vuorokaudessa. Asutus käyttää 2/3  ja elinkeinotoiminta 1/3 vedestä. Asutuksen vedenkäyttö Lahdessa on siis keskimäärin 150 litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Lahden vedenottamoiden kapasiteetti on noin 33 000 m3 vuorokaudessa, joten korkealaatuista talousvettä riittäisi vielä 40 000 uudelle kaupunkilaiselle.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan

Vuoden 2013 tiedon mukaan Lahden kaupungin asukkaista (103 364 hlö) työvoiman piiriin kuului 47,9 prosenttia eli saman verran kuin koko maassa. Lahdessa työvoimasta työllisiä oli noin 39,7 ja työttömiä 8,2 prosenttia. Eläkeläisiä oli noin neljäsosa, opiskelijoita ja koululaisia 7,7 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 14,4 prosenttia kaupungin asukkaista.

Vertailukaupungeista Helsingissä ja Vantaalla oli suurin työllisten osuus (54,1 %) ja Kouvolassa eläkeläisten osuus (30,1 %). Opiskelijoita ja koululaisia oli suhteellisesti eniten Oulussa ja Jyväskylässä (10,5 %). Lasten määrä oli Espoossa, Vantaalla ja Oulussa suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

 

Tags:

Lahti ja vertailukaupungit

Väestön ikärakenne

Vuonna 2014 työikäinen väestö muodosti yli puolet Lahden väestöstä. Yli 65-vuotiaita väestöstä oli yhteensä 21,9 prosenttia, joista yli 75-vuotiaiden osuus on 9,3 prosenttia. Lasten osuus (0 - 14-vuotiaat) on 14,4 prosenttia ja nuorten aikuisten (15 - 24-vuotiaat) 12,9 prosenttia. Vertailu aikaisempien vuosien ikärakenteeseen ja nykyisen ikärakenteen välillä heijastaa valtakunnallista trendiä eli nuoremmat ikäluokat pienenevät ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa.

Suurimpien kaupunkien ikärakennevertailu tuo esille joitakin merkittäviä eroja. Näitä ovat erityisesti lasten ja vanhusten osuuksien kehitys, mikä heijastuu huoltosuhteeseen eli kuinka monta asukasta työssäkäyvät itsensä lisäksi elättävät. Vanhusten osuuden kasvaessa työikäisten kustannettavaksi tulee yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia. Mikäli lasten osuus yhä laskee, uusia työikäisiä ei tule korvaamaan eläkkeelle siirtyviä ihmisiä. Ongelmaksi tämä saattaa muodostua niissä kaupungeissa, jossa 45-64-vuotiaiden osuus on korkea ja lasten ja nuorten aikuisten osuudet ovat pieniä.

0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä on tarkastelukaupungeista suurin Espoossa ja Oulussa. Heidän osuutensa on matalin Turussa. Yli 65-vuotiaiden osuus on suurin Kouvolassa (24,2 %). Potentiaalisessa työiässä olevia tai opiskelijoista, 25-44 -vuotiaita, on eniten vahvoilla  työllistävillä alueilla tai niiden läheisyydessä olevissa kaupungeissa. Näitä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Oulu. 25-44 -vuotiaiden osuudet ovat Lahdessa, Kouvolassa, Kuopiossa ja Porissa vertailukaupunkien pienimpiä, kun taas 45-64 -vuotiaiden osuus on niissä suurin.

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Väestön ikärakenne

Päijät-Hämeen kunnista alle 15-vuotiaiden osuus oli suurin Hollolassa (19,2 %) ja pienin Sysmässä (10,4  %).  15 - 24 - ja 25 - 44 -vuotiaita oli prosentuaalisesti eniten Lahdessa (12,9 % ja 24,4 %). 15-24-vuotiaita oli vähiten Padasjoella (8,0 %) ja 24 - 44-vuotiaita Sysmässä (12,8 %). 45 - 64 -vuotiaiden osuus oli suurin Hartolassa (34,9 %) ja pienin Lahdessa (26,4 %). Eläkeiässä olevien (65-vuotiaat ja yli) osuus oli suurin Sysmässä (36,0 %) ja pienin Hollolassa (20,0 %).

Päijät-Hämeessä on keskimäärin vähemmän ikäluokkissa 0-14-, 15-24-, 25-44 -vuotiaat ja enemmän ikäluokkissa 45-64-, 65-74- ja yli 75-vuotiaat kuin koko maassa keskimäärin.

 

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Syntyneiden enemmyys

Vuoden 2015 toisella neljänneksellä syntyneiden enemmyys pysyi ennakkotiedon mukaan negatiivisena Lahdessa, jossa kuolleita oli -37 enemmän kuin syntyneitä. Suurin syntyneiden enemmyys oli Tampereella (215 henkilöä). Vuonna 2014 syntyneiden enemmyys Lahdessa oli -141.

 

 

Tags:

Lahti

Muuttoliike

Nettomuutto sisältää sekä maassa- että maahanmuuton. Lahti on saanut lähes koko 2000-luvun muuttovoittoa eli kaupunkiin on muuttanut enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Vuosi 2004 oli Lahdelle muuttotappiollinen. Vuonna 2014 muuttovoitto oli 548 eli 148 henkilöä edellisvuotta enemmän. Maassamuutto oli positiivista (+303), samoin kuin maahanmuutto (+245).

Vuoden 2015 kesäkuun lopussa Lahden muuttotappio oli -4 henkilöä. Maassamuutto oli -64 henkeä ja  maahanmuutto -60 henkeä.

Maassamuutto koulutusasteen mukaan

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Muuttoliike

Päijät-Hämeessä kunnissa muuttoliike oli vuonna 2014 positiivista Asikkalassa, Hartolassa, Hämeenkoskella, Lahdessa ja Sysmässä. Muut kunnat kärsivät muuttotappiota. Maassamuutosta tappiota kärvisät Heinola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. Maastaamuutto oli negatiivista Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Nastolassa, Orimattilassa ja Padajoella. Muuttotappiokunnissa siis sekä maassa- että maahanmuutossa olivat negatiivisia.

 Vuoden 2015 kesäkuun lopussa maassamuutto oli positiivista Heinolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä. Maahanmuutto oli positiivista Hartolassa, Kärkölässä, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa. Kokonaisnettomuutto oli positiivista Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä.

 

 

Lahti

Väestöennuste

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Lahden väkiluku tulee kasvamaan noin 14 530 asukkaalla eli 14,1 prosentilla vuodesta 2012 vuoteen 2040.

Väestöennusteen mukaan 0 - 14 -vuotiaiden määrä kasvaa 9,8 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2040. 15 - 24 -vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa 1,4 %. 25 - 44 -vuotiaiden osuus kasvaa 9,2 % ja 45 - 64 -vuotiaiden osuus vähenee noin 3,5 prosenttia. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus tulee nousemaan yli 55 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2040.

Suhteeliset osuudet sen sijaan jakautuvat eri tavalla. Yli 65-vuotiaiden osuus nousee 7,3 prosenttia, mutta muiden ikäryhmien osuudet laskevat. Ennusteen mukan eniten laskee 45 - 64-vuotiaiden osuus, 4,3 prosenttia.

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Väestöennuste

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan väestön kasvu tulee keskittymään maakunnan eteläosiin. Sen sijaan pohjoisemmissa kunnissa (Heinola, Hartola, Padasjoki ja Sysmä) väestön määrän ennustetaan vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2040.

Väestöennuste ikäryhmittän Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkolä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä

Suhteellisesti eniten väestön ennustetaan kasvavan Lahdessa (12,4 %) ja vähenevän Sysmässä (-20,6 %).

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Väestön määrä

Vuoden 2014 lopussa väkiluku oli Lahdessa 103 754 henkilöä nousten edellisvuodesta 390 henkilöllä eli 0,4 prosenttiyksikköä. Väestön lisäys perustui muuttovoittoon. Syntyneiden enemmyys oli sen sijaan negatiivista.

Vuoden 2015 kesäkuunkuun lopussa Lahden väkiluku oli 103 684 eli väestön määrä väheni ennakkotiedon mukaan 70 henkilöllä vuodesta 2014. Muutos perustuu sekä negatiiviseen syntyneiden enemmyyteen että muuttotappioon. Sekä maassamuuto oli negatiivista ja maahanmuutto olivat positiivista.

Suomen 11 suurimmassa kaupungissa väestön lisäystä oli vuonna 2014 muissa paitsi Kouvolassa, jossa väestön määrä väheni hieman (-0,5 %). Suurinta väestön lisäys oli Kuopiossa ja Espoossa. Lahdessa väestön määrä kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä viime vuodesta.

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Väestön määrä

Vuoden 2014 lopussa väkiluku kasvoi Hämeenkoskella ja Lahdessa. Lahdessa lisäys johtui pelkästään muuttovoitosta, samoin kuin Hämeenkoskella. Heinolassa, Kärkölässä, Nastolassa ja Orimattilassa sekä muuttovoitto että syntyneiden enemmyys olivat negatiivisia.

Ennakkotiedon mukaan vuoden 2015 kesäkuun lopussa väkiluku lisääntyi Hämeenkoskella ja Nastolassa. Hämeenkoskella muutos perustui muuttovoittoon ja Nastolassa syntyneiden enemmyyteen.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työlliset työnantajasektorin mukaan

Vuonna 2013 vertailtavissa kaupungeissa ylivoimaisesti suurin työllistävä taho oli yksityinen sektori. Suhteellisesti eniten yksityinen sektori työllisti Vantaalla (69,5 %) ja vähiten Kuopiossa (52,0 %). Toiseksi suurin työllistäjä oli kunta. Kunnan tarjoamien työpaikkojen osuus oli suurin Porissa (29,5 %) ja pienin Vantaalla (13,8 %). Valtio työllisti eniten Jyväskylässä (11,4 %) ja valtioenemmistöiset yhtiöt Vantaalla (7,5 %). Yrittäjien osuus oli merkittävin Porissa (9,1 %).

 

Lahti

Työllisten jakautuminen toimialoittain

Lahti tarjosi vuonna 2013 eniten työpaikkoja koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla (34,1 %). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat kauppa ja majoitus (17,9 %) ja liike-elämän palvelut (17,7 %). Työpaikkojen määrä väheni edellisvuodesta 6,9 prosenttia.

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän palveluihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työllisten jakautuminen toimialoittain

Kunnittainen vertailu kertoo Päijät-Hämeen elinkeinorakenteen sisäisistä eroista. Teollisuudella on iso merkitys Nastolassa ja Kärkölässä, missä 40 prosenttia kunnissa työssäkäyvistä saa toimialalta elantonsa. Alkutuotannon osuus on puolestaan huomattavan suuri Hämeenkoskella ja Sysmässä.

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän palveluihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

 

Lahti ja vertailukaupungit

Taloudellinen huoltosuhde

Vuonna 2013 Lahden huoltosuhde oli 1,52 eli jokainen työllinen Lahdessa elättää itsensä lisäksi noin 1,5 ihmistä. Taloudellisen tilanteen huononeminen näkyy huoltosuhteessa, koska silloin työttömien määrä työllisiin verrattuna kasvaa. Vuonna 2013 vertailukaupungeista korkein taloudellinen huoltosuhde oli Kouvolassa (1,58) sekä Lahdessa ja Porissa (1,52) ja matalin Helsingissä ja Vantaalla (1,07). Koko maassa taloudellinen huoltosuhde oli 1,37. Edellisvuoteen verrattuna huoltosuhde nousi kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Suurinta muutos oli Lahdessa (+0,09).

 

Päijät-Hämeen kunnat

Taloudellinen huoltosuhde

Vuonna 2013 huoltosuhde oli korkein Sysmässä (2,01) ja matalin Hollolassa (1,37). Huoltosuhde laski kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa edellisuvodesta.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työpaikkaomavaraisuus

Vuonna 2013 Suomen suurimmissa kaupungeissa alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Espoossa (96,0 %). Tätä selittää Helsingin korkea työpaikkaomavaraisuus (129,0 %) eli Helsinki tarjoaa naapurikaupunkien asukkaille töitä. Tampereella ja Turussa työapaikkaomavaraisuus on samalla tasolla (123,3 %). Lahti (112,9 %), Kuopio (107,1 %) ja Jyväskylä (107,6) muodostavat oman ryppäänsä. Näissä kaupungeissa työpaikkoja oli noin kymmenen prosenttia enemmän kuin kunnassa asuvaa työllistä työvoimaa.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työpaikkaomavaraisuus

Päijät-Hämeen kunnista korkein työpaikkaomavaraisuus vuonna 2013 oli Lahdessa (112,9 %). Yli sadan prosentin pääsi myös Hartola (104,1 %). Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Hämeenkoskella (57,4 %).

Lahden kuten muidenkin seutukuntien keskuskaupunkien työpaikkatarjonnalla on vaikutuksensa naapurikuntien työpaikkaomavaraisuuteen.

 

 

Lahti

Avoimet työpaikat

Avoimien työpaikkojen määrä ilmoitetaan kuukauden lopun tilanteen mukaan. Syyskuun lopussa avoimia työpaikkoja oli Lahdessa tarjolla 1 632 eli 32  enemmän kuin edelliskuussa. Työpaikkoja oli tarjolla 259123 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työttömyyden rakenne

Nuorisotyöttömyys

Syyskuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista kaupungeista korkein Jyväskylässä (18,0 %) ja alhaisin Turussa (13,1 %). Lahdessa se oli 14,0 %. Edelliskuusta nuorisotyöttömyys laski kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa Poria lukuun ottamatta. Suurinta muutos oli Jyväskylässä (-0,7 prosenttiyksiköä) ja pienintä Turussa (-0,1 prosenttiyksikklöä). Lahdessa muutos oli -1,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorten osuus työttömistä oli 13,3 prosenttia laskien -0,6 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä nousi Jyväskylässä ja Porissa, ja laski muissa vertailukaupungeissa. Suurinta muutos oli Lahdessa, -1,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys nousi +0,1 prosenttiyksikköä.

Pitkäaikaistyöttömyys

Syyskuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttöminä olleiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista kaupungeista korkein Lahdessa (38,6 %) ja alhaisin Tampereella (33,7 %). Edelliskuusta heidän osuutensa nousi Poria lukuun ottamatta tarkasteltavissa kaupungeissa. Suurinta muutos oli Turussa, +1,2 prosenttiyksikköä. Lahdessa muutos oli +0,8 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 33,5 prosenttia nousten edelliskuusta 0,9 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Eniten se nousi Turussa (+6,4 prosenttiyksikköä). Lahdessa pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi +3,1 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömyys nousi +4,1 prosenttiyksikköä.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työttömyyden rakenne

Nuorisotyöttömyys

Syyskuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli korkein Lahdessa (14,0 %) ja alhaisin Padasjoella (6,6 %). Edelliskuusta heidän osuutensa nousi Orimattilassa ja Padasjoella. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se laski. Suurinta muutos oli Hämeenkoskella (-2,9 prosenttiyksikköä). Koko maassa nuorisotyöttömyyden osuus oli 13,3 prosenttia laskien -0,6 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden nuorten työttömien nousi Heinolassa, Orimattilassa ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se laski. Suurinta muutos oli Asikkalassa (-1,3 prosenttiyksikköä). Koko maassa nuorten työttömien osuus nousi 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Pitkäaikaistyöttömyys

Syyskuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli korkein Padasjoella (42,5 %) ja Orimattilassa (40,0 %) ja alhaisin Hartolassa (28,5 %). Heidän osuutensa Heinolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se nousi edelliskuusta. Suurinta muutos oli Hämeenkoskella, -4,8 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 33,5 prosenttia nousten edelliskuusta 0,9 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Suurinta muutos oli Padasjoella (+7,2 prosenttiyksikköä). Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus nousi 4,1 prosenttiyksikköä.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työttömyysaste

Syyskuussa työttömyysaste oli vertailtavista kaupungeista korkein Lahdessa (17,6 %) ja alhaisin Porissa (12,8 %).  Edelliskuusta työttömyys laski kaikissa vertailukaupungeissa. Suurinta muutos oli Jyväskylässä, -1,2 prosenttiyksikköä. Lahdessa muutos oli -0,4 prosenttiyksikköä. Vähiten työttömyys laski Porissa, -0,2 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 12,8 prosenttia laskien 0,1 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa vertailukaupungeissa. Suurinta nousu oli Tampereella ja Porissa, +1,2 prosenttiyksikköä. Lahdessa muutos oli +0,3 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyys nousi +1,1 prosenttiyksikköä.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työllisyysaste

Työllisyysaste nousi vuoteen 2007 asti vrtailukaupungeissa, mutta vuonna 2008 se laski. Sen jälkeen työllisyysaste on ollut nousussavuoteen 2011, mutta se jälkeen tuli taas alamäki.

Vuonna 2013 työllisyysaste oli korkein Porissa, 66,2 prosenttia ja alhaisin Jyväskylässä, 63,5 prosenttia. Koko maassa työllisyysaste oli 68,6 prosenttia vuonna 2013.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset

Vuonna 2013 vertailtavista kaupungeista erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohden olivat korkeimmat Tampereella (1 229 €/as.) ja ja alhaisimat Jyväskylässä (1044 €/as.). Lahdessa erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 1 048 €/as. Edellisvuodesta kustannukset  nousivat kaikissa vertailukaupungeissa, eniten Lahdessa (10,5 %). Koko maassa kustannukset olivat 1 139 €/asukas nousten edellisvuodesta 6,3 prosenttia.

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset

Erityisesti pienten kuntien kustannukset erikoissairaanhoidosta vaihtelevat vuosittain johtuen hoitojen määrästä ja kestosta. Vuonna 2012 erikoissairaanhoidon kustannukset olivat korkeimmat Hartolassa (1 163 €/asukas) ja Sysmässä (1 107 €/as) ja alhaisimmat Pukkilassa (884 €/asukas).

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Perusterveydenhuollon nettokustannukset

Perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat Lahdessa 831 €/asukas vuonna 2013. Kustannukset lisääntyivät 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Koko maassa perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat 676 €/asukas nousten 1,3 prosenttia. Kustannukset laskivat edellisvuodesta Turussa, Jyväskylässä ja Porissa.

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Perusterveydenhuollon nettokustannukset

Perusterveydenhuollon nettokustannukset koostuvat terveyskeskuspalveluista mukaan lukien hammashuolto. Näihin kuluihin kuuluvat myös terveyskeskusten laitospaikat ja neuvolatoiminta. Asikkalassa, Hartolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Padasjoella ei ole vanhainkotia, joten vanhusten laitoshoito terveyskeskusten laitospaikoilla lisäävät näiden kuntien perusterveydenhuollon kustannuksia asukasta kohden.

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeimmat Hartolassa (1 215 €/as) ja alhaisimmat Pukkilassa (618 €/as).

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Terveydenhuollon nettokustannukset

Terveydenhuollon kustannukset sisältävät perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon kustannukset. Kustannukset ovat olleet vuonna 2013 korkeimmat Lahdessa ja Tampereella. Vuonna 2013 kustannukset olivat molemmissa 1 923 €/asukas. Alhaisimmat kustannukset olivat Jyväskylässä, 1 653 €/asukas. Koko maassa vastaavat kustannukset olivat 1 830 euroa asukasta kohden. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista terveydenhuollon osuus oli Lahdessa 60,3 prosenttia vuonna 2013.

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Terveydenhuollon nettokustannukset

Terveydenhuollon nettokustannukset (sisältäen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon) vaihtelevat suuresti kunnittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Terveydenhuoltokustannuksiin vaikuttaa paljon se, mihin vanhusten laitoshoito on sijoitettu, sosiaalitoimen laitoshoitoon vai perusterveydenhuoltoon. Päijät-Hämeessä vanhusten sosiaalitoimen laitoshoitoa ei ole  Lahdessa eikä Nastolassa. Niissä kunnissa, joissa vanhustenhuolto sijoittuu terveystoimen alaisuuteen, terveydenhuollon kustannukset kasvavat näiltä osin. Tämä näkyy selkeästi niissä kunnissa, joissa ei ole vanhainkotia ja joissa iäkkäimpien asukkaiden osuus on korkeampi kuin keskimäärin.

Vuonna 2013 suurimmat muutokset terveydenhuollon nettokustannuksissa olivat Pukkilassa, jossa kustannukset lisääntyivät 17,5 prosentilla asukasta kohden edellisvuodesta. Korkeimmat kustannukset asukasta kohti olivat kuitenkin Hartolassa, 2 508 €/asukas. Kustannukset laskivat Hämeenkoskella, mutta nousivat muissa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kunnissa.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset

Vuonna 2013 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat tarkasteltavista kaupungeista korkeimmat Turussa (3 275 €/asukas). Tampereella kustannukset ovat toiseksi korkeimmat, 3 243 €/asukas. Jyväskylässä ne ovat alhaisimmat (2 952 €/asukas). Lahdessa vastaavat kustannukset olivat 3 189 €/asukas. Edellisestä vuodesta kustannukset laskivat kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Muutos johtuu sittä, että lasten päiävähoitokustannukset on siirrettty opetustoimen kustannuksiin. Eniten kustannukset laskivat Jyväskylässä (+8,7 %). Lahdessa laskua oli 5,5 prosenttia. Koko maassa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2013 olivat 3 208 euroa, laskua edellisestä vuodesta 7,1 prosenttia.

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnissa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat korkeimmat Hartolassa ja alhaisimmat Hollolassa. Yksittäisen kunnan vuotuisten kustannusten vaihtelut saattavat olla suuriakin johtuen erityisesti erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä. 

 

 

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Toimeentulotuensaajat

Vuonna 2013 toimeentulotukea saaneita henkilöitä tuhatta asukasta kohden oli eniten Vantaalla (101 hlö). Lahdessa nimenomaisia henkilöitä oli 81 tuhatta asukasta kohden. Vuonna 2012 vastaava luku oli 85. Suurimmista kaupungeista Porissa, Kouvolassa ja Oulussa tuensaajien määrä alitti koko maan keskiarvon vuonna 2013. Erot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrässä kaupunkien välillä johtuvat sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Mitään yksiselitteistä tulkintaa ei tästä syystä voida esittää.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Toimeentulotuensaajat

Vuonna 2013 toimeentulotukea saavien henkilöiden osuus tuhatta asukasta kohden oli korkein Lahdessa. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä tuhatta asukasta kohti nousi edellisvuodesta Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa suhdeluku laski. Eniten se laski Padasjoella (-7).  Erot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrässä kuntien välillä johtuvat sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Mitään yksiselitteistä tulkintaa ei tästä syystä voida esittää.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Sosiaalitoimen nettokustannukset

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2013 ovat tarkasteltavista kaupungeista korkeimmat Turussa (1 501 €/asukas) ja alhaisimmat Lahdessa (1 265 €/asukas). Keskimäärin kustannukset koko maassa ovat 1 378 € asukasta kohden. Porissa, Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä sosiaalitoimen kustannukset ovat alhaisemmat kuin koko maassa. Kustannusten laskua selittää lasten päivähoitokustannusten siirtyminen opetustoimen alaisuuteen.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Sosiaalitoimen nettokustannukset

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vaihtelevat kunnittain kohtalaisesti. Tämä selittyy pitkälti kuntien hallintokuntajaolla sekä ikärakenteella. Esimerkiksi vanhusten laitoshuolto voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Samoin yhdistetty kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Sosiaalitoimen menoihin vaikuttaa myös työttömyys, erityisesti jos kunnassa on paljon pitkäaikaistyöttömiä.

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat alhaisimmat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnista Hollolassa (1 193 €/asukas). Korkeimmat nettokustannukset ovat Padasjoella (1 699 €/asukas).

 

Lahti ja vertailukaupungit

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset

Vuonna 2013 sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat tarkasteltavista kaupungeista korkeimmat Turussa (3 275 €/asukas). Tampereella kustannukset ovat toiseksi korkeimmat, 3 243 €/asukas. Jyväskylässä ne ovat alhaisimmat (2 952 €/asukas). Lahdessa vastaavat kustannukset olivat 3 189 €/asukas. Edellisestä vuodesta kustannukset laskivat kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Muutos johtuu sittä, että lasten päiävähoitokustannukset on siirrettty opetustoimen kustannuksiin. Eniten kustannukset laskivat Jyväskylässä (+8,7 %). Lahdessa laskua oli 5,5 prosenttia. Koko maassa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2013 olivat 3 208 euroa, laskua edellisestä vuodesta 7,1 prosenttia. 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnissa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat korkeimmat Hartolassa ja alhaisimmat Hollolassa. Yksittäisen kunnan vuotuisten kustannusten vaihtelut saattavat olla suuriakin johtuen erityisesti erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä.

 

 

Lahti

Pendelöinti

Pendelöinti eli työpaikkaliikenne Lahden ja pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) välillä on voitollista pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla kävi töissä 2 651 lahtelaista ja Lahdessa 795 pääkaupunkiseutulaista. Kaikkiaan 1 856 henkilöä enemmän kävi pääkaupunkiseudulla töissä vuonna 2011 kuin sieltä Lahdessa.

Vuonna 2012 Lahden työllisistä kuusi (6,2) prosenttia kävi pääkaupunkiseudulla töissä. Lahtelaisia työllistivät eniten pääkaupunkiseudulla kauppa, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL-luokka M) sekä informaatio- ja viestintä (kustannus- ja ICT-toiminta). Pääkaupunkilaiset toimivat useimmiten Lahdessa kaupan, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä informaatio ja viestintä.

 

Tags:

Lahti ja vertailukaupungit

Vuosikateprosentti poistoista

Kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosikatteen suhteellisena osuutena suunnitelman mukaisista poistoista. Jos suhdeluku on 100, kunnan talous on tasapainossa, jolloin vuosikatteen odotetaan riittävän poistoihin. Mitä alempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi kunnan talous on.

Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan suurten kaupunkien talous näyttäisi olleen melko hyvin tasapainossa Oulussa, Lahdessa, Jyväskylässä lukuun ottamatta. Parhas suhdeluvut oli Espoossa. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että liiketoiminnan organisointi vaikuttaa tähänkin tunnuslukuun.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Vuosikateprosentti poistoista

Kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosikatteen suhteellisena osuutena suunnitelman mukaisista poistoista. Jos suhdeluku on 100, kunnan talous on tasapainossa, jolloin vuosikatteen odotetaan riittävän poistoihin. Mitä alempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi kunnan talous on.

Vuosittaiset muutokset vaihtelevat kunnittain suuresti, kun tarkastellaan vuosikate prosentteina poistoista -suhdelukua. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan huonommat suhdeluvut olivat Hartolassa ja Kärkölässä, joissa suhdeluku oli peräti negatiivinen eli elettiin lainarahalla. Paras suhdeluku oli Asikkalassa.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Kunnan velka-aste

Vuonna 2013 Lahden ohella velkaantunein suuri kaupunki oli Vantaa, vähiten velkaantunein oli Espoo. Aikaisemmin hyvänä pidetty kuntien taloutta kuvaava lainakanta/asukas on muuttunut monivivahteisemmaksi kaupunkien erinäisten sisäisten järjestelyjen vuoksi, joten kaupunkien vertailtavuus tämän indikaattorin avulla on vaikeutunut.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Kunnan velka-aste

Vähiten velkaa asukasta kohti vuonna 2013 oli Sysmässä ja eniten Lahdessa. Velan määrä asukasta kohden väheni edellisvuodesta Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Aikaisemmin hyvänä pidetty kuntien taloutta kuvaava lainakanta/asukas on muuttunut monivivahteisemmaksi kaupunkien erinäisten sisäisten järjestelyjen vuoksi, joten kuntien vertailtavuus tämän indikaattorin avulla on vaikeutunut.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Tuloveroprosentti

Lahden tuloveroprosentti vuonna 2015 on 20,25 prosenttia. Tuloveroprosentti nousee Porissa (0,50 prosenttiyksikköä). Muissa vertailukaupungeista tuloveroprosentti pysyy ennallaan. Korkein tuloveroprosentti tarkasteltavissa kaupungeissa on Kuopion 20,50 prosenttia.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Tuloveroprosentti

Vuonna 2015 Päijät-Hämeen kuntien tuloveroprosentti on korkein Kärkölässä (21,75 %).  Päijät-Hämeen kunnista alhaisin tuloveroprosentti on Sysmässä (19,00 %). Tuloveroprosentti nousee Kärkölässä 0,75, Nastolassa 0,25, ja Padasjoella 1,00 prosenttiyksikköä. Muissa kunnissa se pysyy ennallaan.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Yleinen kiinteistöveroprosentti

Yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2014 on Lahdessa 1,00. Kuopiossa yleinen kiinteistöveroprosentti on vertailukaupunkien korkein (1,30 %) ja Espoossa alhaisin (0,60 %). Yleinen kiinteistövero pysyy edellisvuoden tasolla vertailukaupungeissa.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Yleinen kiinteistöveroprosentti

Yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2015 on Päijät-Hämeen kunnista korkein Kärkölässä  (1,35 %) ja alhaisin Hämeenkoskella ja Padasjoella (0,80 %). Hämeenkoski (0,05), Kärkölä (+0,1), Lahti (0,15) ja Padasjoki (0,05 %) nostavat kiinteistöveroprosenttiaan. Kiinteistöveroprosentti pysyy edellisvuoden tasolla muissa Päijät-Hämeen kunnissa.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti vuonna 2014 on suurimmissa kaupungeissa korkein Kuopiossa (0,52 %) ja matalin Espoossa, Vantaalla ja Turussa (0,32 %). Tampereella vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nousee 0,05 prosenttiyksikköä. Muissa kaupungeissa se pysyy ennallaan. Lahdessa vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on 0,50 prosenttia.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti vuonna 2015 on Päijät-Hämeessä korkein Padasjoella ja Kärköllässä (0,60 %) ja alhaisin Asikkalassa ja Hämeenkoskella (0,45 %). Kärkölä (+0,1) ja Lahti (+0,05) nostavat kiinteistöveroprosenttejaan. Muut Päijät-Hämeen kunnat pitivät tämän veroprosentin edellisvuoden tasolla.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Lasten päivähoito

Lahdessa lasten päivähoidon nettokustannukset muodostavat 28,9  prosenttia sosiaalitoimen nettokustannuksista ollen 473 euroa asukasta kohden. Koko maassa päivähoidon osuus sosiaalitoimen nettokustannuksista on 27,9 prosenttia (475 €/as.). Porissa kustannukset ovat alhaisimmat.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Lasten päivähoito

Lasten päivähoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeimmat Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa, jossa myös näiden menojen osuus kaikista sosiaalitoimen menoista on suurin (34,5 %). Sysmässä lasten päivähoidon kustannukset asukasta kohden ovat alhaisimmat. Erot johtuvat osittain väestörakenteesta, mutta myös siitä, minkä hallintokunnan alaisuuteen tiettyjä menoerä kunnan kirjanpidossa sijoitetaan. Esimerkiksi esiopetus voi olla joko sosiaali- tai koulutoimen alaisuudessa.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Vaalien äänestysprosentit

KunnallisvaalitPresidentinvaalitEduskuntavaalitEuroparlamenttivaalit

Kunnallisvaalit

 

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Päijät-Hämeen kunnista suurimmat äänestysprosentit olivat Sysmässä (66,6 %), Padasjoella ja Asikkalassa (63,9 %). Alhaisin äänestysvilkkaus oli Lahdessa, 52,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 58,2. Kunnittain tarkasteltuna äänestysprosentti laski vuoden 2008 kunnallisvaaleista Päijät-Hämeen kunnissa Asikkalaa ja Sysmää lukuun ottamatta.

 

Puolueiden kannatus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa jakautui siten, että Kokoomus sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Hollolassa ja Padasjoella. SDP sai eniten kannatusta Heinolassa ja Nastolassa. Lahdessa Kokoomus ja SDP saivat yhtä monta edustajaa. Keskusta puolestaan oli suosituin puolue Asikkalassa, Hartolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa ja Sysmässä.

 

 

Presidentinvaalit

5.2.2012 pidetyissä presidentinvaalien toisella kierroksella äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin edellisissä presidentinvaaleissa. Päijät-Hämeen kunnista koko maan äänestysprosentti ylittyi vain Hollolassa, Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Lahdessa. Eniten edellisistä presidentinvaaleista äänestysprosentti laski Hartolassa (-7,9 prosenttiyksikköä. ja vähiten Lahdessa (-2,5 prosenttiyksikköä). Koko maan äänestyprosentti oli 68,8 pudoten 4,2 prosenttiyksikköä edellisistä presidentinvaaleista.

Eduskuntavaalit

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Päijät-Hämeen kunnista suurin äänestysprosentti oli Hollolassa, 71,7 prosenttia.  Alhaisin äänestysprosentti oli Lahdessa, 63,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 67,4. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna vuonna 2011 äänestysaktiivisuus nousi kaikissa Päijät-Hämeen kuntia.

Puolueiden kannatus vuoden 2007 eduskuntavaaleissa jakautui siten, että Perussuomalaiset sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Asikkalassa, Hollolassa Kärkölässä, nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Kokoomus puolestaan oli suosituin puolue Lahdessa. SDP sai eniten kannatusta Heinolassa. Keskusta sai eniten ääniä Hartolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä.

Takaisin

Europarlamenttivaalit

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Päijät-Hämeen kunnista Asikkalassa ja Hollolassa äänestysprosentti oli suurin, 39,0 prosenttia. Alhaisin äänestysprosentti oli Hartolassa, 32,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 38,6. Vuoden 2004 europarlamenttivaaleihin verrattuna vuonna 2009 äänestysaktiivisuus laski valtaosassa Päijät-Hämeen kuntia.

Puolueiden kannatus vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa jakautui siten, että Kokoomus sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Lahdessa ja Padasjoella. Keskusta sai eniten kannatusta Artjärvellä, Hartolassa, Orimattilassa ja Sysmässä. SDP oli äänestetyin puolue Nastolassa.

Takaisin

 

 

Takaisin

 

Päijät-Hämeen kunnat

Käyttöveden ja jäteveden hinta

Vuonna 2015 vesi on kokonaishinnaltaan edullisinta Padasjoella (3,33 €/m3) ja kalleinta Hollolasa (4,80 €/m3). Käyttövesi on edullisinta Padasjoella (1,10 €/m3) ja kalleinta Hollolassa (1,82 €/m3). Jätevesi on edullisinta Lahdessa (2,08 €/m3) ja korkeinta Hollolassa (2,98 €/m3).

 

Lahti

Koulutettujen muutto

Maassamuutto koulutusasteen mukaan oli Lahdessa positiivista vuonna 2013. Lahteen muutti vähintään peruskoulutuksen omaavia henkilöitä 4 910 ja Lahdesta pois 4 886 henkilöä, jolloin nettomuutto oli 42 henkilöä. Lahteen muutti perusasteen suorittaneita 225 ja korkea-asteen 1 enemmän kuin Lahdesta muutti pois. Kaski-asteen suorittaneita sen sijaan muutti Lahdesta 202 enemmän pois kuin Lahteen muutti. Tilasto perustuu 15 vuotta täyttäneiden muuttaneiden lukumäärään koulutusasteen mukaan.

Muuttoliike Lahdessa

 

Tags:

Lahti ja vertailukaupungit

Tutkinnon suorittaneet

Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on tarkastelukaupungeista alhaisin Vantaalla, Lahdessa ja Porissa. Näissä kaupungeissa jäädään myös koko maan keskiarvon alapuolelle. Tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein Oulussa ja Jyväskylässä. Ero Lahden ja kyseisten kaupunkien tutkinnon suorittaneiden määrässä on noin 8 prosenttiyksikköä. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi Lahdessa edellisvuodesta 1,0 prosenttiyksikköä.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on eniten Espoossa, 45 prosenttia. Lahdessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 27,4 prosenttia. Tätä alhaisempi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on tarkastelukaupungeista ainoastaan Porissa. Korkeakoulututkintoihin luetaan mukaan ammattikorkeakoulututkinnot.

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Tutkinnon suorittaneet

Päijät-Hämeen kunnista korkein tutkinnon suorittaneiden osuus on Hollolassa (68,4 %) ja Lahdessa (67,8 %). Yli 60 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon Hollolan ja Lahden lisäksi Asikkalassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Nastolassa ja Orimattilassa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat korkeimmat Hollolassa (28,6 %) ja Lahdessa (26,7 %). Koko maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 28,7 %.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Väestön koulutustaso

Lahden koulutustaso vuonna 2013 oli 329 eli Lahdessa käytettiin peruskoulun jälkeiseen koulutukseen reilu kolme vuotta. Koulutustaso nousi edellisestä vuodesta, jolloin se oli 323. Lahden koulutustaso on Porin ohella tarkastelukaupungeista alhaisin ja näissä kaupungeissa jäädään myös maan keskiarvon alapuolelle, samoin kuin Vantaalla. Vertailukaupungeista korkein koulutustaso on Espoossa, Helsingissä ja Oulussa. Perusjoukkona on 20 vuotta täyttänyt väestö, sillä tätä nuoremmilla on usein koulutus vielä kesken.

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Väestön koulutustaso

Päijät-Hämeen kunnista korkein koulutustaso on Hollolassa (335) ja seuraavaksi korkein Lahdessa (329). Alhaisimmat koulutustasot ovat Hartolassa ja Padasjoella (231 ja 234). Koulutustaso on noussut tasaisesti kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Päijät-Hämeen maakunnassa (310) jäädään kuitenkin koko maan keskiarvoa (347) alhaisemmalle tasolle.

 

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Eläkkeensaajat

Vanhuuseläkkeen saajat ovat käytännöllisesti katsoen yli 65-vuotiaita. Pieni osuus tämän eläkkeen saajista on alle 65-vuotiaita, mutta heidän joukossaan on myös henkilöitä, jotka ovat lykänneet vanhuuseläkeoikeuttaan. Varhennettujen tai lykättyjen eläkkeiden osuudesta ei ole saatavilla tällä hetkellä kuntatason tietoa.

Vanhuuseläkkeen saajien osuus 16 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2013 on tarkastelukaupungeista korkein Porissa (29,1 %). Lahdessa heidän osuutensa on toiseksi korkein (27,3 %). Jyväskylässä heidän osuutensa 16 vuotta täyttäneestä väestöstä on vertailukaupunkien pienin, 21,3 prosenttia. Lahdessa suhdeluku on laskenut edellisvuodesta 1,6 prosenttiyksikköä. Muissakin vertailuikaupungeissa vanhuuseläkkeen sajien osuus on noussut.

Keskimääräinen kokonaiseläke on eläkkeiden aritmeettinen keskiarvo. Eläkemuodoista mukana ovat vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, rintamaveteraanien varhais- ja osa-aikaeläke, maatalouden erityiseläke sekä perhe-eläke.

Vuonna 2013 vertailukaupunkien korkein eläketaso oli Turussa (1 637 €/kk). Jyväskylässä ja Tampereella eläkkeet olivat hieman alhaisempia. Lahdessa keskimääräinen eläke oli 1 537 €/kk, mikä oli lähellä koko maan keskiarvoa (1 549 €/kk). Pienimmät eläkkeet ovat Porissa tarkasteltavista kaupungeista.

Eläketasoon vaikuttavat ainakin ansiotaso työelämän aikana sekä koulutus. Ansiotaso riippuu yleisesti koulutustasosta, joka on tarkasteltavista kaupungeista alhaisin juuri Lahdessa ja Porissa. Lisäksi julkiselta sektorilta ansaitut eläkkeet ovat alhaisemmat kuin yksityiseltä sektorilta ansaitut. Työllisten jakautuminen työnantajasektorin mukaan noudattaa myös tätä asetelmaa eli Lahdessa sekä valtio- että kuntasektorilla työskentelevien osuus on ollut pienempi kuin esimerkiksi Jyväskylässä.

Tags:

Lahti ja vertailukaupungit

Asumisväljyys

Asunnon pinta-ala henkilöä kohti on suurin Porissa (41,6 m2). Lahdessa asuinneliöitä on henkeä kohden 38,0. Erot henkilöiden asumisväljyydessä eivät kaupunkien välillä ole suuria, mutta pääkaupunkiseudun alhaisempi asumisväljyys erottuu selkeästi. Osittain tämä selittyy pääkaupunkiseudun korkeammalla hintatasolla. Asumisväljyys on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2012 kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa.

 

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Asumisväljyys

Päijät-Hämeessä Hämeenkoskella henkilöt asuvat väljimmin, Lahdessa ahtaimmin. Osittain tämä selittyy asuntokannan rakenteella. Kaupungeissa suurin osa asuntorakennuksista on kerrostaloja, joissa asunnot ovat pienempiä kuin omakoti- tai rivitaloissa. Pienillä paikkakunnilla suurin osa asuntokannasta on pientaloja, joissa asumisneliöitä on enemmän henkilöä kohden.

 

 

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Asukastiheys

Asukastiheyttä tarkastellessa tulee selkeästi esille Helsingin pääkaupunkimaisuus. Pääkaupungilla on tarjolla enemmän työpaikkoja, palveluita ja muita vaihtoehtoja. Muut suuret kaupungit taas jakautuvat kahteen eri ryhmään. Kuopiossa assukastiheyttä alentaa sen järvinen maasto, koska tämä suhdeluku kertoo asukastiheyden maapinta-ala kohden.

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Asukastiheys

Asukastiheys Päijät-Hämeen kunnissa kertoo selkeästi kuntien kaupunkimaisuuden. Maakunnan keskus Lahti on ylitse muiden asukastiheydessä, seuraavina ovat muut kaupungit ja kaupunkimaiset kunnat. Mitä kauemmas maakuntakeskuksesta siirrytään, sitä väljemmäksi asutus muuttuu.

 

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Asuntokunnat

Kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa asuntokuntien lukumäärä on ollut nousussa vuodesta 2010 vuoteen 2015. Eniten asuntokuntien määrä on noussut Kuopiossa (9,1 %). Yhden henkilön asuntokuntien määrä on kasvanut kaikissa vertailukaupungeissa. Vuonna 2014 yhden henkilön asuntokuntien määrä oli Lahdessa 48,8 prosenttia. Turussa yhden henkilön asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on suurin, 51,0 prosenttia. Yli 5hengen asuntokuntia on eniten Oulussa, 2,2 prosenttia. Lahdessa niiden osuus oli 0,8 prosenttia

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Asuntokunnat

Asuntokuntien määrä Päijät-Hämeessä on lisääntynyt eniten Hollolassa (13,8 %) vuodesta 2010 vuoteen 2014. Hartolaa, Padasjokea ja Sysmää lukuun ottamatta myös muissa Päijät-Hämeen kunnissa asuntokuntien määrä on lisääntynyt. Vuodesta 2010 yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on lisääntynyt Asikkalaa ja Hämeenkoskea lukuun ottamatta Päijät-Hämeen kunnissa, eniten Heinolassa ja Sysmässä. Yli viiden hengen asuntokuntien osuus sen sijaan on laskenut Hämeenkoskea lukuun ottamatta. Nastolassa osuus on pysynyt samana.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Toimeentulotuensaajat

Vuonna 2013 toimeentulotukea saaneita henkilöitä tuhatta asukasta kohden oli eniten Vantaalla (101 hlö). Lahdessa nimenomaisia henkilöitä oli 81 tuhatta asukasta kohden. Vuonna 2012 vastaava luku oli 85. Suurimmista kaupungeista Porissa, Kouvolassa ja Oulussa tuensaajien määrä alitti koko maan keskiarvon vuonna 2013. Erot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrässä kaupunkien välillä johtuvat sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Mitään yksiselitteistä tulkintaa ei tästä syystä voida esittää.

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Toimeentulotuensaajat

Vuonna 2013 toimeentulotukea saavien henkilöiden osuus tuhatta asukasta kohden oli korkein Lahdessa. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä tuhatta asukasta kohti nousi edellisvuodesta Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa suhdeluku laski. Eniten se laski Padasjoella (-7).  Erot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrässä kuntien välillä johtuvat sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Mitään yksiselitteistä tulkintaa ei tästä syystä voida esittää.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Tulonsaajat tuloluokittain

Suurimpien kaupunkien tarkastelussa tulonsaajista alle 9 000 euroa ansaitsevia on yli 20 prosentttia Helsingissä. Tuloluokkaan 9 000 - 16 999 €  ja 17 000 - 26 999 kuuluvia oli eniten Porissa (23,3 % ja 22,7 %). 27 000 -  31 999 € ansaitsevia oli eniten Kuopiossa.  Suurimmat erot tulonsaajien jakautumisessa tulevat eniten ansaitsevien luokassa. Pääkaupunkiseudun kaupungeisessa yli 42 000 € ansaitsevia oli Espoossa 32,0 prosenttia, Vantaalla 22,9 prosenttia ja Helsingissä 22,2 prosenttia. Lahdesa heidän osuutensa on 14,6 prosenttia.

 

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Tulonsaajat tuloluokittain

Päijät-Hämeen kunnissa alle 17 000 euroa ansaitsevien osuus on yli 50 prosenttia Sysmässä (50,5 %). Tuloluokassa 17 000 - 31 999 € ansaitsevia osuudeet olivat hyvin tasaiset Päijät-Hämeen kunnissa, noin 30 prosenttia. Yli 32 000 € ansaitsevien osuus on suurin Hollolassa, 34,8 prosenttia. Sysmässä ylimpiin tuloluokkiin, yli 32 000 euroa ansaitsevien osuus on alle viidenneksen.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Tulonsaajien veronalaiset tulot

Suurimpien kaupungien tarkastelussa suurimmat keskimääräiset tulot olivat vuonna 2013 espoolaisilla. Seuraavaksi suurimmat keskimääräiset tulot olivat vantaalaisilla ja helsinkiläisillä. Näissä kaupungeissa myös ylitettiin maan keskiarvo (27 993 €). Lahtelainen tulonsaaja ansaitsi keskimäärin 26 191 euroa vuonna 2013, mikä on kolmanneksi alhaisin tulotaso. Keskitulo nousi edellisvuodesta kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa, eniten Espoossa, 6,1 prosenttia. Muissa kaupungeissa nousua oli keskimäärin 2 - 3 prosenttia.

 

Tags:

Päijät-Hämeen kunnat

Kesämökit

Päijät-Hämeen kunnissa eniten kesämökkejä on Asikkalassa. Asikkalan, Heinolan ja Sysmän kesämökkien määrä on 64 prosenttia koko Päijät-Hämeen mökkikannasta. Vuodesta 2000 vuoteen 2013 kesämökkien lukumäärä on lisääntynyt Päijät-Hämeessä 8,4 prosenttia. Kunnissa, joissa on mahdollisuus kaavoittaa tontteja vesien äärelle, on myös mökkikanta suurempi.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Tulonsaajien veronalaiset tulot

Päijät-Hämeen kunnista tulonsaajien keskimääräiset tulot vuonna 2013 olivat korkeimmat Hollolassa (28 950 €), jossa ylitettiin koko maan taso (27 993 €). Hollolassa koulutustaso sekä tutkinnon suorittaneiden osuus on korkeampi kuin muissa Päijät-Hämeen kunnissa tai Päijät-Hämeessä yhteensä. Seuraavaksi korkeimmat keskimääräiset tulot olivat Nastolassa ja Lahdessa. Päijät-Hämeen kunnista alhaisin tulotaso oli Sysmässä (21 900 €). Keskitulo nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Eniten keskitulo nousi edellisvuodesta Padasjoella (6,6 %) ja Hartolassa (+5,3 %).

 

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Yritysten nettomuutos

Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Lahdessa perustettiin 95 uutta yritystä ja 63 yritystä lopetti toimintansa eli yritysten nettomuutos oli 32 kappaletta. Suurin yritysten nettomuutos oli Tampereella (134). Vuonna 2014 yritysten nettomuutos Lahdessa oli 182 kappaletta.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Päijät-Hämeen kunnissa yritysten nettomuutos oli vuonna 2014 positiivista Asikkalaa, Kärkölää ja Sysmää lukuun ottamatta. Hartolassa, Hämeekoskella ja Nastolassa yritysten nettomuutos oli nolla, koska niissä perustettiin yhtä monta yritystä kuin lopettikin. Suurin yritysten nettomuutos oli luonnolliseesti Lahdessa, jossa nettomuutos oli 182.

Oheisessa kuviossa kunnat ovat suuruusjärjestyksessä vuoden 2015 kolmannen neljänneksen yritysten nettomuutoksen mukaan. Yritysten nettomuutos oli Kärkölää lukuun ottamatta positiivista Päijät-Hämeen kunnissa.

 

Lahti

Asuntokanta

Vuonna 2011 Lahden asuntokannasta 81,4 prosenttia oli omakotitaloja. Kerrostalojen määrä oli 6,2 prosenttia. Rivitaloasuntojen osuus oli 12,4 prosenttia. Asuinrakennuksia oli Lahdessa yhteensä 13 631 ja asuntoja kaikiaan  57 911 kappaletta. Lahdessa yli 50 prosenttia kerrostaloista on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Asumiskustannukset

Asuntojen hinta tai vuokrataso ei kerro asumisen kokonaiskustannuksista. Suomen Kiinteistöliiton selvityksessä verrataan samanlaisen ns. indeksitalon kustannuksia eri kaupungeissa käyttäen syyskuussa voimassa olleita maksuperusteita.

Indeksitalon asumiskustannukset neliötä kohden kuukaudessa olivat vuonna 2014 korkeimmat Jyväskylässä. Edullisinta asuminen on indeksin mukaan Oulussa, jossa kuukausittaiset verot ja maksut ovat 2,20 €/m2. Lahdessa asumiskustannukset ovat indeksitalon kohdalla 2,46 € neliötä kohti kuukaudessa. Lahdessa tontin kiinteistövero halpeni hieman edellisvuodesta, mutta kaukolämmön, jätehuollon ja kiinteistösähkön nousseet hinnat vaikuttivat kustannusten nousuun 0,04 €/neliö.

Suurten kaupunkien keskimääräinen asumiskustannus on 2,49 € neliötä kohti.

 

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Vuokralla asuvien asuntokuntien osuus

Vuonna 2011 vuokralla asuvien asuntokuntien osuus oli korkein Helsingissä (47,2 %). Ylipäänsä opiskelupaikkakunnilla, mutta erityisesti Helsingissä tilannetta selittää vuokra-asuntojen tarjonta ja omistusasuntojen hinta. Lahdessa asuntokunnista 39,1 prosenttia asui vuokralla. Porissa vuokra-asuminen oli lähimpänä koko maan keskiarvoa (30,4 %) suurten kaupunkien joukossa.

Edellisvuodesta vuokralla asuvien osuus on laskenut  Lahdessa ja Kuopiossa. Oulussa ja Porissa osuus on pysynyt samana. Muissa vertailukaupungeissa vuokralla asuvine asuntokuntien määrä on hieman noussut. 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Vuokralla asuvien asuntokuntien osuus

Vuonna 2011 vuokralla asuvien asuntokuntien osuus oli Päijät-Hämeessä korkein Lahdessa (39,1 %). Selittävänä tekijänä voidaan pitää esim. vuokra-asuntojen tarjontaa, ikärakennetta, asuntokannan erilaisuutta ja opiskelijoiden suurempaa osuutta muihin Päijät-Hämeen kuntiin verrattuna. Pienin vuokralla asuvien asuntokuntien osuus oli Hämeenkoskella (14,2 %). Vuokralla asuvien asuntokuntien osuus oli Päijät-Hämeen maakunnassa 30,0 ja koko maassa 30,4 prosenttia.

Edellisvuodesta vuokralla asuvien osuus on laskenut suurimmassa osassa Päijät-Hämeen kuntia. Suurimmat muutokset olivat Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjoella.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Asuinhuoneistojen vuokrataso neljännesvuosittain

Vuoden 2015 toisella neljänneksellä vertailukaupungeista Helsingissä oli kalleimmat vapaarahoitteiset vuokrakaksiot (16,4 €/m2) ja Oulussa edullisimmat (11,43 €/m2). Koko maassa kaksion keskimääräinen vuokra oli 11,01 €/m2.

Kaksion kuukausivuokra nousi edellisneljänneksestä kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Suurinta nousu oli  Lahdessa, +1,5 prosenttia. Myös edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna vuokrataso nousi tarkasteltavissa kaupungeissa. Lahdessa nousua oli 4,1 prosenttia.

Asuinhuoneistojen vuokrataso vuositasolla

Vuonna 2014 vertailukaupungeista Helsingissä oli kalleimmat vapaarahoitteiset vuokrakaksiot (15,41 €/m2) ja Oulussa edullisimmat (11,15 €/m2). Kaksioiden vuokrat nousivat edellisvuodesta tarkasteltavissa kaupungeissa. Eniten vuokrat nousivat Jyväskylässä (5,8 prosenttia). Lahdessa nousi oli 4,1 ja koko maassa 3,3 prosenttia.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Asuntojen hintaindeksi

Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä asuntojen hintaindeksi oli korkein Helsingissä (146,7) ja alhaisin Oulussa (110,2). Lahdessa hintaindeksi oli 131,9.  Asuntojen hintaindeksi laski edellisestä neljänneksestä Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Lahdessa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Lahdessa indeksi laski 1,1 pistettä.

Vuoden takaisesta kaupunkien indeksit nousivat Tampereella, Lahdessa, Oulussa ja Porissa. Lahdessa nousua oli +3,4 pistettä. Eniten hintaindeksi laski Turussa, 10,5 pistettä. Eniten se nousi Porissa, +4,2 pistettä vuoden takaisesta.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Asuntojen hinnat

Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä asuntojen hinnat nousivat edellisneljänneksestä Espoossa,  Tampereella, Vantaalla, Jyväskylässä ja Porissa. Muissa tarkasteltavassa kaupungeissa hinnat laskivat. Lahdessa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli 1 800 €/m2 laskien edellisneljänneksestä 11 euroa neliöltä (-0,6 %). Korkeimmat asuntojen hinnat olivat Helsingissä ja alhaisimmat Porissa. Koko maan (pois lukien pääkaupunkiseutu) asuntojen keskihinta oli 1 678 euroa laskien edellisneljänneksestä 1,5 prosenttia.

Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen neliöhinnat laskivat tarkasteltavissa kaupungeissa Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä. Lahdessa nousua oli vuoden takaisesta 5,6 prosenttia, mikä oli samalla suurin muutos. Koko maassa (pois lukien pääkaupunkiseutu) laskua oli 0,1 prosenttia.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Syntyneiden enemmyys

Vuonna 2014 syntyneiden enemmyys oli positiivista Hollolassa. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa syntyvyys oli kuolleisuutta pienempää. Koko Päijät-Hämeessä syntyneiden enemmyys vuonna 2014 oli -468, kun se vuotta aikaisemmin oli -315.

Ennakkotiedon mukaan syntyneiden enemmyys oli Päijät-Hämeen kunnissa positiivista Hollolassa ja Nastolassa vuoden 2015 kesäkuun loppuun mennessä. Hämeenkoskella aekä syntyneitä ettää kuolleita oli yhtä monta (11) eli syntyneiden enemmyys oli 0 henkeä. Koko Päijät-Hämeessä syntyneiden enemmyys oli -184.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työttömyysaste

Syyskuussa työttömyysasteet olivat Päijät-Hämeessä korkeimmat Lahdessa (17,6 %) ja Heinolassa (16,3 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Hollolassa ja Hämeenkoskella (10,8 ja 10,9 prosenttia). Edelliskuusta työttömyysaste pysyi Hämeenkoskella ennallaan, laski Asikkalassa, Hollolassa, Kärkölässä, Lahdessa ja Nastolassa. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa työttömyysaste nousi. Suurinta muutos oli Lahdessa, -0,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste oli 12,8 % laskien -0,1 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa.  Suurinta muutos oli Kärkölässä ja Padasjoella (+2,3 prosenttiyksikköä). Koko maassa työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä viime vuoden syyskuusta.

Vuonna 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli korkein Lahdessa (17,6 %) ja Heinolassa (16,4 %) ja alhaisin Hämeenkoskella (9,6 %). Työttömyys nousi edellisvuodesta kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Nousua oli eniten Pdasjoella, 2,2 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden (2004-2014) aikana työttömyys on vähentynyt eli työttömyysaste on laskenut Asikkalassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä ja Padasjoella.

Päijät-Hämeen kunnat

Työllisyysaste

Työllisyysaste on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2013 Päijät-Hämeen kunnissa Heinolaa ja Kärkölää lukuun ottamatta. Nousua on ollut eniten Hämeenkoskella (+4,2 %). Heinolassa laskua oli -2,3 ja Kärkölässä -0,6 prosenttiyksikköä. prosenttiyksikköä.

Edellisvuodesta työllisyysaste nousi Päijät-Hämeen kunnissa Hartolaa ja Sysmää lukuun ottamatta. Korkein työllisyysaste vuonna 2013 oli Hämeenkoskella (72,2 %) ja alhaisin Heinolassa (62,8 %).