Koulutuksen ennakointi

 

Valtionhallinto ja maakunnat ennakoivat yhdessä työvoima- ja koulutustarpeita neljän vuoden sykleissä. Näillä ns. KESU-kierroksilla laaditaan myös useita ennusteita. VATT laatii aluksi työvoimaennusteet maakuntien liittoja kuultuaan. Sen jälkeen maakunnat laativat ammattirakenne-ennusteet ja Opetushallitus niiden molempien pohjalta koulutustarve-ennusteet.

Uusimman KESU-kierroksen työvoima- ja ammattirakenne-ennusteet ovat vuodelta 2010 ja koulutustarve-ennusteet vuodelta 2011. Tällä sivustolla esitetään tiivistetysti joitakin ennustetuloksia Päijät-Hämeestä. Maakunnan ennustetaulukot ovat ladattavissa ekstranetissämme ja Päijät-Hämeen ennakointiverkoston julkisessa tiedostokansiossa osoitteessa http://tinyurl.com/clue4un Kaikkien maakuntien uudet ennusteet ovat saatavilla Opetushallinnon ENSTI-tietopalvelussa, tai tulossa sinne. Taustatyö ennustetta varaten on tehty yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton ja Päijät-Hämeen ennakointiverkoston kanssa.


Toimialatarkastelut


Maakunnan kasvavat toimialat pienentävät työpaikkojen kokonaispoistumaa. Kasvaville toimialoille arvioidaan syntyvän yhteensä noin 5 700 tuhatta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Eniten lisääntyvät vähittäiskaupan, terveydenhuoltopalveluiden, sosiaalipalveluiden, rakentamisen, sekä koulutuksen ja tutkimuksen toimialojen työpaikat. Niiden osuus työpaikkojen kokonaiskasvusta on 67 %.

Kasvavat toimialat

Päijät-Hämeen työpaikkojen arvioidaan vähenevän noin 2 000 tuhannella vuoteen 2025 mennessä. Supistuvilta toimialoilta työpaikkoja poistuu yhteensä noin 3 600 tuhatta. Työpaikkojen poistuman odotetaan olevan suurinta muun teollisuuden (lähinnä huonekalu- ja puuteollisuus), metallien ja metallituotteiden valmistuksen, maa-, riista- ja kalatalouden, kemiallisten tuotteiden valmistuksen, sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksen toimialoilla. Näiden viiden toimialan työpaikkapoistuma kattaa 70 % maakunnan työpaikkojen kokonaispoistumasta

Supistuvat toimialat

Työllisten poistuma

Monet ammatit ovat tunnusomaisia sekä kasvavilla että supistuvilla toimialoilla ja työntekijöiden ikääntyminen niistä riippumatonta. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle kasvattaa poistumalukuja varsinkin tarkastelujakson alkupuolella. Tämä näkyy erityisen selvästi kauppiaiden ja myyjien, sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien, opettajien ja opetusalan muiden asiantuntijoiden, taloushallinnon toimistotyöntekijöiden, sekä metalli-, rakennus- ja siivousalan työntekijöiden ammattiryhmissä. Näiden ammattiryhmien poistuma kattaa 36 % Päijät-Hämeen työllisten kokonaispoistumasta.

Poistuma

Koulutustarve koulutusaloittain


Maakunnan nuorisoikäluokka riittäisi laskennallisesti melko hyvin täyttämään maakunnan tulevat työpaikat, mutta nuorison omista valinnoista ja koulutusjärjestelmän yleisestä rakenteellisesta 'hävikistä' johtuen on Päijät-Hämeessäkin koulutettava työelämän tarpeeseen nähden 1,2-kertainen määrä nuorisoa. Ylimaakunnallinen koulutus ja maakuntien välinen ristiinkoulutus ovat arkipäivää sekä toisella että korkea-asteella. Oman nuorisoikäluokan laskennallinen vaje on koulutustarpeeseen nähden suurin maakunnan suurimmilla koulutusaloilla.

Koulutustarve koulutusaloittain

Koulutustarve koulutusasteittain


Koulutustarve-ennusteen perusteella maakunnassa on tarve järjestää ammatillista peruskoulutusta kaksinkertaiselle määrälle nuorisoa maakunnassa tarjolle tuleviin työpaikkoihin nähden. Ammattikorkeakoulutuksessa tarve on 1,7- ja yliopistotutkinnoissa 1,6-kertainen työpaikkoihin nähden. Maakunnan nuoriso riittäisi laskennallisesti hyvin korkea-asteen tutkintoa edellyttäviin maakunnan omiin työpaikkoihin.

koulutustarve koulutusasteittain

Koulutettavien riittävyys koulutusaloittain

Työntekijäpotentiaalia koulutusaloittain tarkasteltaessa maakunta näyttää tulevina vuosina laskennallisesti omavaraisimmalta matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutettavien suhteen. Luonnonvara- ja ympäristöalan tulevaisuus näyttää myös laskennallisesti hiukan paremmalta kuin muiden alojen. Laskennallista tarjontavajetta ei ole ennusteen mukaan odotettavissa yhdelläkään koulutusalalla.

Riittavyys koulutusaloittain