Kunnalliselämä
Hakutulokset hakusanalla: Yhteensä 5 osumaa löydetty.
Tag: Kunnalliselämä Järjestys

Lahti ja vertailukaupungit

Lasten päivähoito

Lahdessa lasten päivähoidon nettokustannukset muodostavat 28,9  prosenttia sosiaalitoimen nettokustannuksista ollen 473 euroa asukasta kohden. Koko maassa päivähoidon osuus sosiaalitoimen nettokustannuksista on 27,9 prosenttia (475 €/as.). Porissa kustannukset ovat alhaisimmat.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Lasten päivähoito

Lasten päivähoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeimmat Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa, jossa myös näiden menojen osuus kaikista sosiaalitoimen menoista on suurin (34,5 %). Sysmässä lasten päivähoidon kustannukset asukasta kohden ovat alhaisimmat. Erot johtuvat osittain väestörakenteesta, mutta myös siitä, minkä hallintokunnan alaisuuteen tiettyjä menoerä kunnan kirjanpidossa sijoitetaan. Esimerkiksi esiopetus voi olla joko sosiaali- tai koulutoimen alaisuudessa.

 

 

Päijät-Häme

Alueellinen hyvinvointibarometri 2008

Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri on kolmen vuoden välein toteutettava väestötutkimus, jonka tavoitteena on kerätä tilastojen tavoittamattomissa olevaa tietoa siitä, miten päijäthämäläisillä menee.

Tuloksista havaitaan, että asukkaat ovat tyytyväisempiä konkreettisiin palveluihin kuin kuntajohdon ja päättäjien toimintaan. Kunnan johtamisesta, tiedottamisesta ja kuntalaisten kuulemisesta annetut arvosanat ovat enintään välttäviä, kun taas monet palveluista annetut arvosanat ovat tyydyttävää luokkaa. Parhaat arvosanat annetaan liikunta-, kulttuuri- ja sivistystoimen palveluille. Tyytyväisyys terveyspalvelujen ja vanhustenhoidon tilaan on jo varauksellisempaa. Puistojen ja viheralueiden hoito sekä kunnan tekniset palvelut, kuten teiden kunnossapito, edustavat infrastruktuurin hoitoon ja ylläpitoon liittyviä kunnallisia toimintoja, joilla voi olla suuri merkitys arjen sujuvuudelle ja elinympäristön laadulle. Näihin palveluihin kiinnitetään huomiota varsinkin silloin, kun ne eivät toimi. Niistä annettu palaute sijoittuu henkilökohtaisista palveluista ja päättäjien toiminnasta annettujen arvosanojen väliin.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Vaalien äänestysprosentit

KunnallisvaalitPresidentinvaalitEduskuntavaalitEuroparlamenttivaalit

Kunnallisvaalit

 

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Päijät-Hämeen kunnista suurimmat äänestysprosentit olivat Sysmässä (66,6 %), Padasjoella ja Asikkalassa (63,9 %). Alhaisin äänestysvilkkaus oli Lahdessa, 52,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 58,2. Kunnittain tarkasteltuna äänestysprosentti laski vuoden 2008 kunnallisvaaleista Päijät-Hämeen kunnissa Asikkalaa ja Sysmää lukuun ottamatta.

 

Puolueiden kannatus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa jakautui siten, että Kokoomus sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Hollolassa ja Padasjoella. SDP sai eniten kannatusta Heinolassa ja Nastolassa. Lahdessa Kokoomus ja SDP saivat yhtä monta edustajaa. Keskusta puolestaan oli suosituin puolue Asikkalassa, Hartolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa ja Sysmässä.

 

 

Presidentinvaalit

5.2.2012 pidetyissä presidentinvaalien toisella kierroksella äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin edellisissä presidentinvaaleissa. Päijät-Hämeen kunnista koko maan äänestysprosentti ylittyi vain Hollolassa, Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Lahdessa. Eniten edellisistä presidentinvaaleista äänestysprosentti laski Hartolassa (-7,9 prosenttiyksikköä. ja vähiten Lahdessa (-2,5 prosenttiyksikköä). Koko maan äänestyprosentti oli 68,8 pudoten 4,2 prosenttiyksikköä edellisistä presidentinvaaleista.

Eduskuntavaalit

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Päijät-Hämeen kunnista suurin äänestysprosentti oli Hollolassa, 71,7 prosenttia.  Alhaisin äänestysprosentti oli Lahdessa, 63,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 67,4. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna vuonna 2011 äänestysaktiivisuus nousi kaikissa Päijät-Hämeen kuntia.

Puolueiden kannatus vuoden 2007 eduskuntavaaleissa jakautui siten, että Perussuomalaiset sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Asikkalassa, Hollolassa Kärkölässä, nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Kokoomus puolestaan oli suosituin puolue Lahdessa. SDP sai eniten kannatusta Heinolassa. Keskusta sai eniten ääniä Hartolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä.

Takaisin

Europarlamenttivaalit

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Päijät-Hämeen kunnista Asikkalassa ja Hollolassa äänestysprosentti oli suurin, 39,0 prosenttia. Alhaisin äänestysprosentti oli Hartolassa, 32,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 38,6. Vuoden 2004 europarlamenttivaaleihin verrattuna vuonna 2009 äänestysaktiivisuus laski valtaosassa Päijät-Hämeen kuntia.

Puolueiden kannatus vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa jakautui siten, että Kokoomus sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Lahdessa ja Padasjoella. Keskusta sai eniten kannatusta Artjärvellä, Hartolassa, Orimattilassa ja Sysmässä. SDP oli äänestetyin puolue Nastolassa.

Takaisin

 

 

Takaisin

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Aluebarometri

Syksyllä 2014 odotukset kunnan tulevasta kehityksestä nousivat viime keväästä Päijät-Hämeessä, vaikka saldoluku olikin -2. Ainoastaan Pirkanmaalla odotukset olivat positiiviset. nousivat yllättävänkin nopeasti korkealle. Koko maassa saldoluku oli syksyllä -13.

Päijät-Hämeen kuntien odotukset investointien määrästä tulevana vuonna laskivat viime keväästä. Teollisuuden investointeihin suhtauduttiin keskusalueen ulkopuolella koko maakuntaa negatiivisemmin. Keskusalueella nämä odotukset olivat positiiviset. Asuntorakentamisessa keskusalueen saldoluku oli negatiivinen, mutta muut alueet suhtautuivat negatiivisesti koko maakunnan saldoluvun ollessa -32. Kaupan ja palveluiden investointien arvioitiin keskusalueella olevan vähentymässä, mutta muualla vähenevän vielä enemmän.  Maa- ja metsätalousinvestointeihin ei uskottu kummallakaan tasolla.  

Odotukset yhteistyöstä eri tahojen kanssa olivat kauttaaltaan positiivise lukuun ottamatta Aluehallintoviranomaisten (AVI) kanssa tehtävää yhteistyötä, joskin laskusuunnassa. Eniten odotetaan kuntalaisten osallisuuden kasvavan. Kuntien välinen yhteistyö ei näytä odotusten mukaan olevan kovinkaan vilkasta, vaikka saldoluku onkin positiivinen. Laskua on tapahtunut myös seutuyhteistyössä, Aluehallintoviranomaisten (AVI), Elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja maakuntayhteistyön kanssa.