Päijät-Hämeen maakunta
Hakutulokset hakusanalla: Yhteensä 39 osumaa löydetty.
Tag: Päijät-Hämeen maakunta Järjestys

Päijät-Häme

Jätteen määrä

Vuonna 2013 jätettä syntyi 91 037 tonnia eli 448 kg asukasta kohden. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 76 prosenttia. Eniten hyödynnettävästä kaatopaikkajätteestä oli kaatopaikkajätettä, joka hyödynnettiin energia- ja materiaalihyötykäyttöön (56 % ja  20 %), kompostointiin (20 %).

Suurin osa kaatopaikalle loppusijoitetusta jätteestä on teollisuusjätettä. Kaatopaikkajätteen määrä väheni vuonna 2013 edellisvuodesta 30,7 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt 59,3 prosenttia.

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan

Vuoden 2013 tiedon mukaan Päijät-Hämeen asukkaista (202 424 hlö) työvoiman piiriin kuului noin 46,6 prosenttia, josta työllisiä oli noin 39,5 ja työttömiä 7,1 prosenttia. Eläkeläisiä oli 27,8 prosenttia, opiskelijoita ja koululaisia 7,0 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 15,2 prosenttia maakunnan asukkaista.

Vertailumaakunnista Kanta-Hämeessä oli suurin työllisten osuus (42,1, %) ja Etelä-Savossa suurin eläkeläisten osuus (32,9 %). Opiskelijoita ja koululaisia oli suhteellisesti eniten Keski-Suomessa (8,3 %), samoin kuin lapsia   (16,5 %).

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Väestön ikärakenne vertailumaakunnissa

Maakuntien vertailussa 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä oli pienin Etelä-Savossa (13,4 %) ja suurin Kanta-Hämeessä, Pirkanmaallla ja Keski-Suomessa. 15-24-vuotiaiden osuus oli suurin Keski-Suomessa (12,5 %) ja 25-44-vuotiaiden osuus oli suurin Pirkanmaalla (26,1 %). Päijät-Hämeessä 28,3 prosenttia väestöstä kuului ikäryhmään 45-64-vuotiaat. Etelä-Savossa heidän osuutensa oli jopa hieman suurempi.

Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä oli suurin Pirkanmaalla (63,8 %) ja pienin Etelä-Savossa (59,8 %). Vanhusten eli yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli pienin Pirkanmaalla (19,8 %). Demografisen huoltosuhteen kannalta ongelmallisin tilanne oli Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa, joissa vanhusten suhteelliset osuudet olivat suurimmat (26,8 ja 24,4 %).

Väestörakenne Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen väestössä suurin ikäluokka vuonna 2014 oli 65-69 -vuotiaat. Pienimmät ikäluokat olivat 75 - 79 ikävuodesta eteenpäin.

 

 

Päijät-Häme

Muuttoliike

 

Päijät-Hämeessä muuttoliike oli vuonna 2014 positiivista. Maassamuutto oli negaatiivista (-275), mutta maahanmuutto oli positiivista (355). Näin kokonaisnettomuutto oli 80 henkeä. Vuoden 2015 kesäkuun lopussa  Päijät-Hämeen muuttoliike oli positiivista, +25 henkeä. Maassaamuutto oli negatiivista (-50), mutta maahanmuutto positiivista (+75).  Muuttoliikkeessä voivatmuutokset olla joskus voimakkaitakin.

Vuonna 2014 Päijät-Hämeeseen muutti muista maakunnista 5 460 henkilöä. Suurin osa muuttajista eli 2 222 henkilöä ja 40,7 prosenttia tuli Uudeltamaalta. Seuraavaksi eniten Päijät-Hämeeseen muutettiin Kymenlaaksosta,  Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä.

Vuonna 2014 Päijät-Hämeestä muutti muihin maakuntiin 5 735 henkilöä. Suurin osa muuttajista lähti Uudellemaalle, jonne päätyi 2 417 henkilöä eli 42,1 prosenttia muuttaneista. Seuraavaksi eniten Päijät-Hämeestä muutettiin Pirkanmaalle, Kymenlaaksoon ja Kanta-Hämeeseen.

 

 

Maassamuutto koulutusasteen mukaan

 

Päijät-Häme

Väestöennuste

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan väestön ennustetaan kasvavan Päijät-Hämeessä noin  17 000 asukkaalla eli 8,4 prosentilla vuodesta 2012 vuoteen 2040.

Väestöennuste ikärakenteen mukaan

Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan 21,4 prosentista  30,1prosenttiin vuodesta 2012 vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 63,3 prosentista 55,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Lasten osuus pienenee prosentin samana ajanjaksona.

 

Päijät-Häme

Väestön määrä

Päijät-Hämeen virallinen väkiluku 31.12.2014 oli 202 009 henkilöä, joista miehiä oli 97 967 ja naisia 104 042. Vuodesta 2014 väkiluku laski maakunnassa 415 henkilöllä (-0,2 %). Väestönmuutos johtui syntyneiden enemmyyden negatiivisuudesta eli kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä (-468). Muuttovoittoa oli vain 7 henkeä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Päijät-Hämeen väestönlisäys on ollut yli 3 300 henkilöä.

Vuoden 2015 kesäkuun lopussa Päijät-Hämeen väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 201 850 eli väheni 152 henkilöllä. Väheneminen johtui etupäässä syntyneiden negatiivisuudesta, jota muuttovoitto ei voinut kattaa. Maassamuutto oli negatiivista, mutta maahanmuutto oli positiivisia.

Väestörakenne

Päijät-Hämeen väestössä suurin ikäluokka vuonna 2014 oli 65-69 -vuotiaat. Pienimmät ikäluokat olivat 70 ikävuodesta eteenpäin.

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työlliset työnantajasektorin mukaan

Vuonna 2013 vertailtavissa maakunnissa ylivoimaisesti suurin työllistävä taho oli yksityinen sektori. Suhteellisesti eniten yksityinen sektori työllisti Uudellamaalla (62,8 %), Pirkanmaalla (59,9 %) ja Päijät-Hämeessä (59,0 %). Kunta työllistäjänä oli merkittävin Etelä-Savossa (28,4 %). Valtio työllisti eniten Keski-Suomessa (7,5 %), valtioenemmistöiset yhtiöt Uudellamaalla (4,0 %). Yrittäjien osuus oli merkittävin Etelä-Savossa (14,6 %).

 

 

 

Päijät-Häme

Työllisten määrän kehitys Elan ennusteen mukaanTeollisuustyöpaikat

 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan laskelmien mukaan teollisuudessa työskentelevien määrä Päijät-Hämeessä on vähentynyt 1990-luvun alusta. Ennusteen mukaan koneteollisuus säilyttää asemansa suurimpana teollisuuden työllistäjinä Päijät-Hämeessä. Myös puutavarateollisuus, metallijalostus- ja metallituoteteollisuus ovat työllistäviä toimialoja. Elektroniikkateollisuus lisää työllisten määrää eniten, +21,3 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla työllisten määrän odotetaan kuitenkin vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2017. Eniten vähenisivät työlliset puutavara-, kemian, tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden (tevanake-teollisuus) sekä paperiteollisuuden piirissä. Pienintä muutos ennusteen mukaan on metallinjalostus- ja metallituoteteollisuudessa, elintarvike- sekä rakennusaineteollisuudessa.

Rakennus- ja palvelualojen työpaikat

 

Palvelualoilla liike-elämää palveleva toiminta tulee Etlan ennusteen mukaan lisäämään työllisten määrää noin 26 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2017. Seuraavaksi eniten työllisten määrän odotetaan kasvavan kiinteistötoiminnassa ja muissa yksityisissä palveluissa. Ennusteen mukaan kauppa ja muu yhteiskunnallinen toiminta säilyttävät asemansa, mutta muut palvelualat supistuvat. Työllisten määrän odotetaan supistuvan eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä julkisissa palveluissa.

 

 

Päijät-Häme

Työllisten jakautuminen toimialoittain

Päijät-Hämeessä koulutus ja terveys- ja sosiaalipalvelut sekä teollisuus ovat työllistävimpiä toimialoja. Seuraavaksi tulevat kaupan ala ja majoitus, liike-elämän palvelut, rakentaminen ja kuljetusala. Alkutuotannon osuus on luonnollisesti koko Päijät-Hämeessä lähempänä maan keskitasoa (Päijät-Häme 3,2 %, koko maa 3,4 %) kuin Lahden kaupungissa (0,3 %) .

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän palveluihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Taloudellinen huoltosuhde

Maakuntien huoltosuhteen kehitys on kääntynyt ennakkotiedon mukaan nousuun tarkastelumaakunnissa. Tämä tarkoittaa, että työllisten määrä suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin ja työttömiin on laskenut. Vertailumaakunnissa epäedullisin huoltosuhde vuonna 2013 oli Etelä-Savossa (1,65) ja parhain puolestaan Kanta-Hämeessä (1,38). Koko maan keskiarvo oli 1,37. Päijät-Hämeessä huoltosuhde oli 1,53.

Perusjoukko on muuttunut vuonna 2005, joten aikasarjavertailussa aikaisemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Perusjoukko on nykyisin 18 - 68 -vuotiat.

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työpaikkaomavaraisuus

Kaikissa vertailtavissa maakunnissa työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2013 alle 100 prosenttia. Päijät-Hämeessä (96,1 %), Kanta-Hämeessä (90,6 %), Pirkanmaalla (98,4 %) ja Kymenlaaksossa (97,0 %) ja Keski-Suomessa (98,6 %) työpaikkaomavaraisuus nousi hieman edellisvuodesta. Näin ollen pendelöinti eli työmatkaliikenne maakunnan ulkopuolelleväheni edellisvuodesta. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Kymenlaakosossa ja alhaisin Kanta-Hämeessä.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työttömyyden rakenne

Nuorisotyöttömyys

Syyskuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (15,0 %). Alhaisin osuus oli Päijät-Hämeessä (12,7 %). Edelliskuusta nuorisotyöttömyys laski kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Päijät-Hämeessä muutos oli -0,9 prosenttiyksikköä, mikä oli samalla suuri lasku. Koko maassa nuorisotyöttömyys oli 13,3 % laskien edelliskuusta -0,6 prosenttiyksikköä.

Edellisvuodesta nuorisotyöttömyys laski Päijät-Hämeessä ja Kymenlaakossa ja muissa maakunnissa nuorisotyöttömyys lisääntyi. Suurinta muutos oli Kymenlaakossa (-0,8 prosenttiyksikköä). Päijät-Hämeessä se laski 0,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys nousi +0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Pitkäaikaistyöttömyys

Syyskuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Päijät-Hämeessä, 37,6 %. Edelliskuusta pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä muutos oli +0,4 prosenttiyksikköä. Suurinta muutos oli Etelä-Savossa, +1,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 33,5 prosenttia (+0,9 prosenttiyksikköä).

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa maakunnissa. Eniten kasvua oli Etelä-Savossa, (+4,1 prosenttiyksikköä). Päijät-Hämeessä nousua oli +3,5 prosenttiyksikköä.  Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus nousi +4,1 prosenttiyksikköä.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työttömyysaste

Syyskuussa työttömyysaste oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (16,0 %) ja alhaisin Kanta-Hämeessä (11,3 %). Päijät-Hämeessä työttömyysaste oli 15,3 ja koko maassa 12,8 %. Edelliskuuhun nähden työttömyys laski kaikissa vertailumaakunnissa. Muutos oli suurin Keski-Suomessa, -0,8 prosenttiyksikköä ja pienin Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, -0,1 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä muutos oli -0,3 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste laski -0,1 prosenttiyksikköä edelliskuusta.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Päijät-Hämeessä nousua oli +0,4 prosenttiyksikköä. Suurinta nousu oli Etelä-Savossa, +1,5 prosenttiyksikköä. Koko maassa nousua oli +1,1 prosenttiyksikköä.

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työllisyysaste

Työllisyysaste on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2013 vertailumaakunnissa. Nousua on ollut eniten Etelä-Savossa, 4,6 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä nousua on ollut 0,7 prosenttiyksikköä. Edellisvuodesta työllisyysaste laski kaikissa vertailumaakunnissa, eniten Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessälaskua oli 1,2 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2013 Päijät-Hämeen työllisyysaste oli 66,0 prosenttia. Vertailumaakunnista Kanta-Hämeessä oli korkein työllisyysaste, 68,6 prosenttia, ja alhaisin Keski-Suomessa, 63,9 prosenttia. Koko maassa työllisyysaste oli 68,3 prosenttia.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Tekesin myöntämä rahoitus

Vuonna 2014 tarkasteltavista maakunnista Tekesin rahoitusta meni eniten Pirkanmaalle, jonne on myönnetty erityisesti tuotekehitysrahoitusta. Tekesin rahoitus maakunnittain kohdentuu projektin suorituspaikan mukaan. Näin ollen rahoitusmäärät ja osuudet vaihtelevat vuosittain. Päijät-Häme sai Tekesin myöntämästä tutkimusrahoituksesta lähes saman verran kuin edellisvuonna. Tuotekehitysrahoitus sen sijaan väheni 0,4 milj. euroa. Vuonna 2014 Päijät-Hämeen saama osuus kaikesta Tekesin myöntämästä rahoituksesta oli 2,0 prosenttia, kun se esimerkiksi Pirkanmaalla oli 13,8 prosenttia.

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tarkasteltavista maakunnista Pirkanmaa sai vuonna 2014 suurimmat osuudet koko maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta. Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Savo jäivät kauas Pirkanmaan osuudesta. Päijät-Hämeen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot laskivat edellisvuodesta 0,2 m€. Menot kasvoivat Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, mutta laskivat muissa maakunnissa. 

Alla olevassa kuviossa on esitetty maakuntien osuus koko maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista sektoreittain. Suurten yliopistoyksiköiden maakunnissa Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa korkeakoulusektorin osuus koko maan korkeakoulusektorin t&k-menoista on korkeampi kuin esimerkiksi Päijät-Hämeessä, jossa yliopistotoiminta on vähäisempää. Myös valtionhallinnon sijoittuminen maakuntiin näkyy julkisen sektorin t&k-menojen jakautumisessa, kuten Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Koko maan yrityssektorin t&k-menoista Pirkanmaalle kohdistuu 14,3 prosenttia ja Päijät-Hämeeseen 1,3 prosenttia.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Toimeentulotuensaajat

Maakuntatason tarkastelussa erot toimeentulotukea saavien henkilöiden suhteellisissa osuuksissa eivät ole niin isoja kuin kaupunkitason tarkastelussa. Vuonna 2013 Päijät-Hämeessä toimeentulotukea saavia henkilöitä tuhatta asukasta kohden oli 73. Alhaisin suhteellinen osuus maakunnittain oli Etelä-Savossa. Edellisvuoden tilanteesta toimeentulotukea saavien henkilöiden määrä suhteutettuna tuhatta asukasta kohden nousi eniten Päijät-Hämeessä (+4,3 %). Heidän osuutensa laski vain Etelä-Savossa (-1,7 %).

 

 

Päijät-Häme

Pendelöinti

Päijät-Häme

Vuonna 2012 pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) kävi töissä 4 389 henkilöä Päijät-Hämeestä ja Päijät-Hämeessä 1 240 henkilöä pääkaupunkiseudulta. Näin ollen pääkaupunkiseudulla kävi töissä 3 149 henkilöä enemmän kuin sieltä Päijät-Hämeessä. Pendelöinti on vuosien varrella lisääntynyt parantuneiden liikenneyhteyksien myötä. Kaupan, rakentamisen, ja kuljetuksen alat työllistivät päijäthämäläisiä eniten, kun taas pääkaupunkiseudulta käytiin rakentamisen, teollisuuden, kaupan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden aloilla töissä.

 

Katso myös: Kunnittaiset pendelöintikartat.

 

Päijät-Häme

Alueellinen hyvinvointibarometri 2008

Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri on kolmen vuoden välein toteutettava väestötutkimus, jonka tavoitteena on kerätä tilastojen tavoittamattomissa olevaa tietoa siitä, miten päijäthämäläisillä menee.

Tuloksista havaitaan, että asukkaat ovat tyytyväisempiä konkreettisiin palveluihin kuin kuntajohdon ja päättäjien toimintaan. Kunnan johtamisesta, tiedottamisesta ja kuntalaisten kuulemisesta annetut arvosanat ovat enintään välttäviä, kun taas monet palveluista annetut arvosanat ovat tyydyttävää luokkaa. Parhaat arvosanat annetaan liikunta-, kulttuuri- ja sivistystoimen palveluille. Tyytyväisyys terveyspalvelujen ja vanhustenhoidon tilaan on jo varauksellisempaa. Puistojen ja viheralueiden hoito sekä kunnan tekniset palvelut, kuten teiden kunnossapito, edustavat infrastruktuurin hoitoon ja ylläpitoon liittyviä kunnallisia toimintoja, joilla voi olla suuri merkitys arjen sujuvuudelle ja elinympäristön laadulle. Näihin palveluihin kiinnitetään huomiota varsinkin silloin, kun ne eivät toimi. Niistä annettu palaute sijoittuu henkilökohtaisista palveluista ja päättäjien toiminnasta annettujen arvosanojen väliin.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Kuluttajabarometri

Mittarina käytetään kuluttajien vastauksista johdettua saldolukua.

Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä saldoluvut olivat tarkasteltavissa maakunnissa positiivisia, vaikkakin laskivat edellisestä neljänneksestä. Maan talouden paranemiseen uskoa oli eniten Pirkanmaalla (17,0). Koko maassa keskimäärin odotukset olivat matalammat (13,3). Edellisestä nejänneksestä odotukset laskivat kaikissa maakunnissa. Kanta-Hämettä lukuun ottamatta myös vuoden takaiseen verrattuna odotukset Suomen taloudellisen tilanteen kehityksestä laskivat vertailumaakunnissa. Päijät-Hämeessä laskua oli 9,4 pistettä.

Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä kuluttajien odotukset oman taloudellisen tilanteen kehityksestä tulevan vuoden aikana nousivat vertailumaakunnissa edellisneljänneksestä Pirkanmaata ja Itä-Uuttamaata lukuun ottamatta. Eniten oman talouden paranemiseen uskottiin Etelä-Savossa, jossa saldoluku oli 12,3 pistettä. Pienimmät odotukset oman talouden paranemisesta olivat Päijät-Hämeessä, jossa saldoluku oli 7,2. Koko maassa saldoluku oli 9,2.

Vuoden takaiseen verrattuna odotukset oman taloudellisen tilanteen kehityksestä laskivat Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla. Odotukset nousivat eniten Etelä-Savossa,11,9 pistetettä.

Tilastokeskus muuttaa Maakunnittaisen kuluttajabarometrin julkaisurytmiä. Vuoden 2011 alusta alkaen kuluttajabarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa.

 

 

Päijät-Häme

Koulutettujen muutto

Maassamuutto koulutusasteen mukaan oli Päijät-Hämeessä negatiivista vuonna 2013. Päijät-Hämeeseen muutti vähintään peruskoulutuksen omaavia henkilöitä 9 084 ja maakunnasta pois 9 413 henkilöä, jolloin nettomuutto oli -329 henkilöä. Päijät-Hämeestä muutti perusasteen suorittaneita 46 ja keskiasteen suorittaneita 363 enemmän pois kuin tänne muutti. Korkea-asteen suorittaneita taas muutti 80 enemmän Päijät-Hämeeseen kuin täältä pois. Kunnittain tarkasteltuna koulutettujen muutto oli Lahtea lukuun ottamatta negatiivista Päijät-Hämeen kunnissa. Silmiin pistävää kuitenkin on, että korkeakoulutettuja muutti tänne enemmän kuin täältä pois lukuun ottamatta Hartolaa, Padajokea ja Sysmää. Tilasto perustuu 15 vuotta täyttäneiden muuttaneiden lukumäärään koulutusasteen mukaan.

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Tutkinnon suorittaneet

Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on vertailtavista maakunnista korkein Pirkanmaalla (71,7 %) ja alhaisin Etelä-Savossa (66,2 %). Päijät-Hämeessä se  oli 66,6 %.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on myös korkein Pirkanmaalla (30,2 %), missä se on myös hieman korkeampi kuin koko maassa (29,3 %). Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa heidän osuutensa 15 vuotta täyttäneistä on yli 25 prosenttia, Päijät-Hämeessä 25,1 prosenttia ja Kymenlaaksossa osuus on 24,1 prosenttia. Etelä-Savossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 23,6 prosenttia.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Väestön koulutustaso

Vuonna 2013 koko maassa koulutustaso oli 347 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat keskimäärin noin 3,5 vuotta. Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä koulutustasot ovat tarkasteltavista maakunnista alhaisimmat. Koulutustaso on selvästi korkeampi niissä maakunnissa, joissa sijaitsee yliopisto. Perusjoukkona on 20 vuotta täyttänyt väestö, sillä tätä nuoremmilla on usein koulutus vielä kesken.

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Eläkkeensaajat

Tarkastelumaakunnista vanhuuseläkkeen saajien osuus 16 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2013 on alhaisin Pirkanmaalla (25,6%) ja lähelä koko maan tasoa. Päijät-Hämeessä vanhuuseläkkeen saajien suhteellinen osuus on 29,2 %. Korkeimmat vanhuuseläkkeen saajien osuudet ovat Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Tarkasteltavissa maakunnissa eläkkeensaajien osuus on kasvanut edellisvuodesta noin prosenttiyksikön verran.

Keskimääräiset kokonaiseläkkeet vuonna 2013 ovat koko maassa 1 499 €/kk. Päijät-Hämeessä keskieläke on 1483 €/kk ja ero koko maan keskieläkkeen välillä on 16 €/kk Tarkastelumaakunnista Kymenlaaksossa keskieläke on korkein ja se ylittää ainoana maan keskiarvon. Matalin kokonaiseläke on Etelä-Savossa, 1 390 €/kk.

 

Päijät-Häme

Asuntokunnat

Vuodesta 2010 vuoteen 2014 asuntokuntien määrä on laskenut -1,9 prosenttia Päijät-Hämeessä. Vuodesta 2010 yhden hengen talouksien määrä on kasvanut vastaavana aikana eniten. Vuonna 2014 se oli 44,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 43,7 prosenttia. Kolmen tai useamman henkilön asuntokuntien määrät ovat pienentyneet.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Toimeentulotuensaajat

Maakuntatason tarkastelussa erot toimeentulotukea saavien henkilöiden suhteellisissa osuuksissa eivät ole niin isoja kuin kaupunkitason tarkastelussa. Vuonna 2013 Päijät-Hämeessä toimeentulotukea saavia henkilöitä tuhatta asukasta kohden oli 73. Alhaisin suhteellinen osuus maakunnittain oli Etelä-Savossa. Edellisvuoden tilanteesta toimeentulotukea saavien henkilöiden määrä suhteutettuna tuhatta asukasta kohden nousi eniten Päijät-Hämeessä (+4,3 %). Heidän osuutensa laski vain Etelä-Savossa (-1,7 %).

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Tulonsaajat tuloluokittain

Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja koko maassa alle 9 000 euroa ansaitsevia on yli koko maan osuutta enemmän Keski-Suomessa (17,5 %) tulonsaajista. Muissa maakunnissa heidän osuutensa on alle 17 prosenttia. Päijät-Hämeessä heidän osuutensa on 15,8 prosenttia. Kahteen suurimpaan tuloluokkaan kuuuluu eniten  Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä (17,1 ja 16,5 %). Päijät-Hämeessä heidän osuutensa on 14,5 ja Etelä-Savossa 11,6 prosenttia.

 

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Tulonsaajien veronalaiset tulot

Keskimääräiset tulonsaajan veronalaiset tulot vuonna 2013 olivat tarkastelumaakunnista suurimmat Pirkanmaalla (27 441 €), mutta sielläkään ei ylletty koko maan tasolle. Päijät-Hämeessä ne olivat 26 077 euroa tulonsaajaa kohden. Vertailumaakuntien alhaisimmat tulot tulonsaajaa kohden olivat Etelä-Savossa (24 268 €). Tulonsaajien tulot nousivat kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa 2 - 3 prosenttia. Päijät-Hämeessä keskitulo nousi 2,3 prosenttia vuodesta 2012.

 

 

Päijät-Häme

Pk-yritysbarometri

Syksyllä 2015 pk-yritykset odottavat suhdanteiden hieman paranevan seuraavan vuoden aikana Päijät-Hämeessä (saldoluku +7). Myös koko maan tasolla suhdanteiden odotetaan kääntyvän maltillisesti nousuun (saldoluku +9). Vuoden takaisesta näkymät ovat laskeneet. Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keväästä nousset muiden kuin vakavaraisuuden osalta. Vuoden takaisesta vain tuotekehityspanostusten ja liikevaihdon saldoluvutg olivat positiiviset.

Kysymys elinkeinoilmastosta tehdään vain kerran vuodessa, siksi viime kevään tietoja ei ole saatavilla. Syksyllä 2014 elinkeinoilmasto nähtiin lievästi positiivisina (saldoluku 6) pysyen samalla tasolla kuin viime syksynä. Täysin positiivisina näkemykset elinkeinoilmaston osa-alueilla olivat liikenneyhteyksien, toimitilojen ja tonttien saatavuudessa ja yksityisten yrityspalveluiden osalta. Sen sijaan negatiivisina nähtiin elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan, sijaintikunnan ja yrityksen yhteistyössä, julkisissa yrityspalveluissa ja yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa. 

 

Päijät-Häme

Seudun BKTA-indeksi

Vuonna 2012 BKTA-indeksi käyvin hinnoin oli Päijät-Hämeessä 83,2. BKTA-indeksi on vertailumaakunnista alhaisin Etelä-Savossa (74,9). Edellisvuodesta indeksi nousi Kanta-Hämeessä 5,9 % , Päijät-Hämeessä 1,1 %, Etelä-Savossa 0,8 %, mutta laski muissa maakunnissa. Koko maassa indeksi laski 1,9 %.

 

 

 

Päijät-Häme

Toimialojen tuotannon arvonlisäys

Seuraavassa tarkastellaan 22 eri toimialan tuotannon arvonlisäystä (perushintaan, vuoden 2000 hinnoin) vuodesta 2000 vuoteen 2017. Tarkastelu perustuu Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tuottamiin tietoihin, joiden lähteenä on Tilastokeskuksen aluetilinpito vuoteen 2011 ja vuodesta 2012 Etlan ennustemallit. Kuvioiden tulkinnassa on huomattava, että vuosittaiset vaihtelut eri toimialojen kehityksessä voivat olla tuntuvia. Jos jollakin toimialalla syntyy merkittävästi uutta tuotantoa tai tuotanto vähenee, vaikutus näkyy heilahteluna kuvioissa. Tarkastelu on jaettu kahteen osaan: a) teollisuustoimialat ja b) rakentamis-, kuljetus- ja palvelualat. Selkeyden vuoksi toimialat on jaettu teollisuus- ja palvelutoimialoihin ja nämä lisäksi kahteen erilliseen kuvioon.

TeollisuustuotantoRakennus- ja palveluala

Teollisuustuotanto

Vuodesta 2010 vuoteen 2017 Etla ennustaa tuotannon arvonlisäyksen olevan positiivista puutavara-, paperi- ja koneteollisuudessa. Ennusteen mukaan tevanake-teollisuus (tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus) menettää kolmanneksen arvonlisäyksestään samana ajanjaksona. Toiseksi eniten arvonlisäystään menettää kulkuneuvoteollisuus (12 prosenttia). Kemianteollisuus ja muu tehdasteollisuus (huonekaluteollisuus) menettävät nekin arvonlisäystään, mutta paljon vähemmän. Muilla teollisuustuotannon aloilla kasvu on maltillista.

Takaisin >>

Rakennus- ja palveluala

Etlan ennusteen mukaan rakennus- ja palvelualojen tuotannon arvonlisäys on positiivista kaikilla aloilla. Eniten kasvavia aloja ovat informaatio ja viestintä, liike-elämää palveleva toiminta ja kuljetus ja varastointi. Niillä ennusteen mukaan arvonlisäys on yli viidesosan parempi vuodesta 2010 vuoteen 2017. Kiinteistötoiminta, majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvattavat tuotantoaan yli 10 prosenttia. Kaupan alalla, talonrakentamisessa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta eivät sen sijaan kasvat arvonlisäystään kuin alle 5-8 prosenttia.

Takaisin >>

 

Päijät-Häme

Teollisuuden toimipaikat

Vuonna 2013 teollisuustoimipaikkoja oli Päijät-Hämeessä yhteensä 1 127 eli 8,5 prosenttia kaikista toimipakoista. Vuodesta 2012 teollisuustoimipaikkojen lukumäärä on lisääntynyt 26 toimipaikalla. Päijät-Hämeen teollisuustoimipaikkoja on eniten metallituotteiden valmistuksessa, 21,2 prosenttia ja sen suhteellinen osuus  lähes edellisvuoden tasolla. Seuraavina ovat koneiden ja laitteiden valmistus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä huonekalujen valmistus.

Teollisuuden henkilöstö

Vuonna 2013 Päijät-Hämeen teollisuustoimipaikkojen henkilöstömäärä oli suurin muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (2 304 eli 15,5 %). Toiseksi suurin työllistäjä oli metallituotteiden valmistus (1 916 eli 12,9 %) ja kolmanneksi sahatavara-, puu- ja punontatuotteiden valmistus (1 704 eli 11,5 %).

Edellisvuodesta teollisuuden henkilöstön määrä on lisääntynyt 0,2 prosenttia. Eniten henkilöstö on lisääntynyt muiden koneiden ja laitteiden  ja metallituotteiden valmistuksessa sekä sahatavaran valmistuksessa.

Teollisuuden liikevaihto

Vuonna 2013 teollisuuden liikevaihto Päijät-Hämeessä oli 3,7 miljardia euroa. Liikevaihdoltaan suurin toimiala oli muiden koneiden ja laitteiden valmistus, 17,7 prosenttia koko teollisuuden liikevaihdosta. Sahatavara- ja puutavaratuotteiden valmistus oli liikevaihdoltaan toiseksi ja  juomien valmistus kolmanneksi merkittävin teollisuustoimiala liikevaihdoltaan Päijät-Hämeessä.

Teollisuustoimipaikkojen kokonaisliikevaihto on supistui 2 prosenttia vuodesta 2012. Mutta lisäystäkin tapahtui. Eniten lisäsi liikevaihtoaan muiden kulkuneuvojen valmistus (21,0 %) sekä metallituoteiden valmistus (+18,2 %).

Takaisin >>

 

Päijät-Häme

Toimipaikkojen toimialarakenne

Yrityskohtaiset tiedot koskevat niitä yrityksiä, jotka ovat rekisteröityjä Päijät-Hämeen alueelle. Toimipaikkatiedot kertovat tällä alueella olevasta toiminnasta. Näin ollen toimipaikkakohtaisissa tiedoissa yritysten rekisteröintipaikkakunnalla ei ole merkitystä, ainoastaan yritysten toimipaikkojen sijainti on merkittävä.

Tilastoon luetaan mukaan ne yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan. Vuoden 2007 yritysrekisterin vuositilastoon on lisätty perheviljelmät, jotka aiemmin puuttuivat tilastosta. Tästä johtuen alkutuotannon osuus toimipaikkarakenteessa on kasvanut huomattavasti.

Toimipaikat

Päijät-Hämeessä sijaitsevista toimipaikoista suurin osa, 22,5 prosenttia, toimii liike-elämän toiminnan piirissä. Toiseksi eniten toimipaikkoja toimii kaupan ja majoituksen aloilla (19,5%), kolmanneksi tilastointitavan muutoksesta johtuen maa-, metsä ja kalatalouden (18,3 %). Rakennusalalla toimipaikkoja on 12,8 prosenttia. Toimipaikkoja oli kaiken kaikkiaan 13 996 eli 1 251 enemmän kuin edellisvuonna.

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän toimintoihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

Toimipaikkojen henkilöstö

Päijät-Hämeen toimipaikoista ylivoimaisesti eniten henkilöstöä on teollisuudessa, 30,8 % kaikkien toimipaikkojen henkilöstöstä eli 15 731 henkilöä vuonna 20123 Toiseksi suurin työllistäjä on kauppa ja majoitus 20,7 % eli 10 554 henkilöä. Kolmantena ovat liike-elämän toiminta ja neljäntenä rakentaminen.  Henkilöstön määrä kokonaisuudessaan on lisääntynyt edellisvuodesta 2,4 prosenttia.

Toimipaikkojen liikevaihto

Liikevaihdon määrää tarkastellessa kaksi toimialaa on ylitse muiden: teollisuus (yli 4 miljardia euroa vuonna 2013 ja kaupan ala (3,3 mrd €). Näiden liikevaihto oli noin nelin-viisinkertainen liike-elämää palvelevan toimintaan nähden, jonka liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa. Liikevaihto on supistui teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämään palvelevan toiminnan toimialoilla, mutta kasvoi muilla päätoimialoilla. 

 

Päijät-Häme

Yritysten nettomuutos

Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Päijät-Hämeessä perustettiin uusia yrityksiä 156 ja 108 yritystä lakkautettiin eli yritysten nettomuutos oli 48 kappaletta.

Perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä 2000-luvullaaian vuoteen 2007 asti. Vuonna 2009 tuli suurin notkahdus, ja vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna 2013. Lakanneiden yritysten määrä pysyi vuosikymmenen alussa suhteellisen vakiona, mutta lähti kasvuun vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt melko vakaana. Vuonna 2013 yritysten nettomuutos kääntyi laskuun. Vuonna 2014 Päijät-Hämeessä perustettiin 867 uutta yritystä ja lakkautettiin 551 yritystä, joten yritysten nettomuutos oli 292.

 

 

 

Päijät-Häme

Asuntokanta

Päijät-Hämeen keskimääräistä asuntokantaa kuvaaviin prosenttilukuihin vaikuttaa pienten kuntien pientalovaltaisuus verrattuna kerrostalovaltaisuuteen Lahden kaupungissa. Ainoastaan Lahdessa ja Heinolassa omakotitalojen osuus on alle 90 prosenttia asuntokannasta. Vuonna 2011 omakotitalojen osuus oli 89,5 prosenttia ja rivitalojen osuus 5,1 prosenttia koko Päijät-Hämeen asuntokannasta. Kerrostalojen osuus oli 5,4 prosenttia koko asuntokannasta. Asuinrakennuksia Päijät-Hämeessä oli 45 054 ja asuntoja oli Päijät-Hämeessä yhteensä 110 434 kappaletta.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Asuntojen hintaindeksi

Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä asuntojen hintaindeksi oli tarkasteltavista maakunnista korkein Pirkanmaalla (127,9) ja alhaisin Kymenlaaksossa (111,9). Asuntojen hintaindeksi nousi edellisestä neljänneksestä Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeesssä. Päijät-Hämeessä asuntojen hintaindeksi nousi edellisestä neljänneksestä 1,0 pistettä.

Vuoden takaisesta hintaindeksi laski Kanta-Hämeesssä, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa, mutta muissa tarkasteltavissa maakunnissa hintaindeksi nousi. Suurinta nousu oli Etelä-Savossa, +4,5 pistettä. Päijät-Hämeessä muutos oli +1,1 pistettä.

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Asuntojen hinnat

Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä asuntojen keskihinnat laskivat kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa. Päijät-Hämeessa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli 1 604 €/m2 laskien edellisneljänneksestä 0,6 prosenttia. Korkeimmat asuntojen hinnat olivat Pirkanmaalla, 2 045 €/m2, ja edullisimmat Kymenlaaksossa,  1 208 €/m2. Muutos edellisneljänneksestä oli prosentuaalisesti suurinta Kymenlaaksossa (-6,7 %). Koko maan (pois lukien pääkaupunkiseutu) asuntojen keskihinta oli 1 678 €/m2  laskien 1,5 prosenttia.

Vuoden takaiseen verrattuna asuntojen neliöhinnat laskivat Kymenlaakossa ja  Etelä-Savossa. Muissa maakunnissa asuntojen hinnat nousivat. Suurinta nousu oli Päijät-Hämeessä (+3,4 %). Koko maassa (pois lukien pääkaupunkiseutu) asuntojen hinnat laskivat 0,1 prosenttia.

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Aluebarometri

Syksyllä 2014 odotukset kunnan tulevasta kehityksestä nousivat viime keväästä Päijät-Hämeessä, vaikka saldoluku olikin -2. Ainoastaan Pirkanmaalla odotukset olivat positiiviset. nousivat yllättävänkin nopeasti korkealle. Koko maassa saldoluku oli syksyllä -13.

Päijät-Hämeen kuntien odotukset investointien määrästä tulevana vuonna laskivat viime keväästä. Teollisuuden investointeihin suhtauduttiin keskusalueen ulkopuolella koko maakuntaa negatiivisemmin. Keskusalueella nämä odotukset olivat positiiviset. Asuntorakentamisessa keskusalueen saldoluku oli negatiivinen, mutta muut alueet suhtautuivat negatiivisesti koko maakunnan saldoluvun ollessa -32. Kaupan ja palveluiden investointien arvioitiin keskusalueella olevan vähentymässä, mutta muualla vähenevän vielä enemmän.  Maa- ja metsätalousinvestointeihin ei uskottu kummallakaan tasolla.  

Odotukset yhteistyöstä eri tahojen kanssa olivat kauttaaltaan positiivise lukuun ottamatta Aluehallintoviranomaisten (AVI) kanssa tehtävää yhteistyötä, joskin laskusuunnassa. Eniten odotetaan kuntalaisten osallisuuden kasvavan. Kuntien välinen yhteistyö ei näytä odotusten mukaan olevan kovinkaan vilkasta, vaikka saldoluku onkin positiivinen. Laskua on tapahtunut myös seutuyhteistyössä, Aluehallintoviranomaisten (AVI), Elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja maakuntayhteistyön kanssa.

Päijät-Häme

Avoimet työpaikat

Avoimien työpaikkojen määrä ilmoitetaan kuukauden lopun tilanteen mukaan. Syyskuun lopussa avoimia työpaikkoja oli Päijät-Hämeessä tarjolla 2 084 eli 1 enemmän kuin edelliskuussa. Työpaikkoja oli tarjolla 161 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.