Elinkeinoelämä
Hakutulokset hakusanalla: Yhteensä 8 osumaa löydetty.
Tag: Elinkeinoelämä Järjestys

Päijät-Häme

Pk-yritysbarometri

Syksyllä 2015 pk-yritykset odottavat suhdanteiden hieman paranevan seuraavan vuoden aikana Päijät-Hämeessä (saldoluku +7). Myös koko maan tasolla suhdanteiden odotetaan kääntyvän maltillisesti nousuun (saldoluku +9). Vuoden takaisesta näkymät ovat laskeneet. Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keväästä nousset muiden kuin vakavaraisuuden osalta. Vuoden takaisesta vain tuotekehityspanostusten ja liikevaihdon saldoluvutg olivat positiiviset.

Kysymys elinkeinoilmastosta tehdään vain kerran vuodessa, siksi viime kevään tietoja ei ole saatavilla. Syksyllä 2014 elinkeinoilmasto nähtiin lievästi positiivisina (saldoluku 6) pysyen samalla tasolla kuin viime syksynä. Täysin positiivisina näkemykset elinkeinoilmaston osa-alueilla olivat liikenneyhteyksien, toimitilojen ja tonttien saatavuudessa ja yksityisten yrityspalveluiden osalta. Sen sijaan negatiivisina nähtiin elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan, sijaintikunnan ja yrityksen yhteistyössä, julkisissa yrityspalveluissa ja yritysten välisissä yhteistyömahdollisuuksissa. 

 

Päijät-Häme

Seudun BKTA-indeksi

Vuonna 2012 BKTA-indeksi käyvin hinnoin oli Päijät-Hämeessä 83,2. BKTA-indeksi on vertailumaakunnista alhaisin Etelä-Savossa (74,9). Edellisvuodesta indeksi nousi Kanta-Hämeessä 5,9 % , Päijät-Hämeessä 1,1 %, Etelä-Savossa 0,8 %, mutta laski muissa maakunnissa. Koko maassa indeksi laski 1,9 %.

 

 

 

Päijät-Häme

Toimialojen tuotannon arvonlisäys

Seuraavassa tarkastellaan 22 eri toimialan tuotannon arvonlisäystä (perushintaan, vuoden 2000 hinnoin) vuodesta 2000 vuoteen 2017. Tarkastelu perustuu Etlan (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) tuottamiin tietoihin, joiden lähteenä on Tilastokeskuksen aluetilinpito vuoteen 2011 ja vuodesta 2012 Etlan ennustemallit. Kuvioiden tulkinnassa on huomattava, että vuosittaiset vaihtelut eri toimialojen kehityksessä voivat olla tuntuvia. Jos jollakin toimialalla syntyy merkittävästi uutta tuotantoa tai tuotanto vähenee, vaikutus näkyy heilahteluna kuvioissa. Tarkastelu on jaettu kahteen osaan: a) teollisuustoimialat ja b) rakentamis-, kuljetus- ja palvelualat. Selkeyden vuoksi toimialat on jaettu teollisuus- ja palvelutoimialoihin ja nämä lisäksi kahteen erilliseen kuvioon.

TeollisuustuotantoRakennus- ja palveluala

Teollisuustuotanto

Vuodesta 2010 vuoteen 2017 Etla ennustaa tuotannon arvonlisäyksen olevan positiivista puutavara-, paperi- ja koneteollisuudessa. Ennusteen mukaan tevanake-teollisuus (tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus) menettää kolmanneksen arvonlisäyksestään samana ajanjaksona. Toiseksi eniten arvonlisäystään menettää kulkuneuvoteollisuus (12 prosenttia). Kemianteollisuus ja muu tehdasteollisuus (huonekaluteollisuus) menettävät nekin arvonlisäystään, mutta paljon vähemmän. Muilla teollisuustuotannon aloilla kasvu on maltillista.

Takaisin >>

Rakennus- ja palveluala

Etlan ennusteen mukaan rakennus- ja palvelualojen tuotannon arvonlisäys on positiivista kaikilla aloilla. Eniten kasvavia aloja ovat informaatio ja viestintä, liike-elämää palveleva toiminta ja kuljetus ja varastointi. Niillä ennusteen mukaan arvonlisäys on yli viidesosan parempi vuodesta 2010 vuoteen 2017. Kiinteistötoiminta, majoitus- ja ravitsemistoiminta kasvattavat tuotantoaan yli 10 prosenttia. Kaupan alalla, talonrakentamisessa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta eivät sen sijaan kasvat arvonlisäystään kuin alle 5-8 prosenttia.

Takaisin >>

 

Päijät-Häme

Teollisuuden toimipaikat

Vuonna 2013 teollisuustoimipaikkoja oli Päijät-Hämeessä yhteensä 1 127 eli 8,5 prosenttia kaikista toimipakoista. Vuodesta 2012 teollisuustoimipaikkojen lukumäärä on lisääntynyt 26 toimipaikalla. Päijät-Hämeen teollisuustoimipaikkoja on eniten metallituotteiden valmistuksessa, 21,2 prosenttia ja sen suhteellinen osuus  lähes edellisvuoden tasolla. Seuraavina ovat koneiden ja laitteiden valmistus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä huonekalujen valmistus.

Teollisuuden henkilöstö

Vuonna 2013 Päijät-Hämeen teollisuustoimipaikkojen henkilöstömäärä oli suurin muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (2 304 eli 15,5 %). Toiseksi suurin työllistäjä oli metallituotteiden valmistus (1 916 eli 12,9 %) ja kolmanneksi sahatavara-, puu- ja punontatuotteiden valmistus (1 704 eli 11,5 %).

Edellisvuodesta teollisuuden henkilöstön määrä on lisääntynyt 0,2 prosenttia. Eniten henkilöstö on lisääntynyt muiden koneiden ja laitteiden  ja metallituotteiden valmistuksessa sekä sahatavaran valmistuksessa.

Teollisuuden liikevaihto

Vuonna 2013 teollisuuden liikevaihto Päijät-Hämeessä oli 3,7 miljardia euroa. Liikevaihdoltaan suurin toimiala oli muiden koneiden ja laitteiden valmistus, 17,7 prosenttia koko teollisuuden liikevaihdosta. Sahatavara- ja puutavaratuotteiden valmistus oli liikevaihdoltaan toiseksi ja  juomien valmistus kolmanneksi merkittävin teollisuustoimiala liikevaihdoltaan Päijät-Hämeessä.

Teollisuustoimipaikkojen kokonaisliikevaihto on supistui 2 prosenttia vuodesta 2012. Mutta lisäystäkin tapahtui. Eniten lisäsi liikevaihtoaan muiden kulkuneuvojen valmistus (21,0 %) sekä metallituoteiden valmistus (+18,2 %).

Takaisin >>

 

Päijät-Häme

Toimipaikkojen toimialarakenne

Yrityskohtaiset tiedot koskevat niitä yrityksiä, jotka ovat rekisteröityjä Päijät-Hämeen alueelle. Toimipaikkatiedot kertovat tällä alueella olevasta toiminnasta. Näin ollen toimipaikkakohtaisissa tiedoissa yritysten rekisteröintipaikkakunnalla ei ole merkitystä, ainoastaan yritysten toimipaikkojen sijainti on merkittävä.

Tilastoon luetaan mukaan ne yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan. Vuoden 2007 yritysrekisterin vuositilastoon on lisätty perheviljelmät, jotka aiemmin puuttuivat tilastosta. Tästä johtuen alkutuotannon osuus toimipaikkarakenteessa on kasvanut huomattavasti.

Toimipaikat

Päijät-Hämeessä sijaitsevista toimipaikoista suurin osa, 22,5 prosenttia, toimii liike-elämän toiminnan piirissä. Toiseksi eniten toimipaikkoja toimii kaupan ja majoituksen aloilla (19,5%), kolmanneksi tilastointitavan muutoksesta johtuen maa-, metsä ja kalatalouden (18,3 %). Rakennusalalla toimipaikkoja on 12,8 prosenttia. Toimipaikkoja oli kaiken kaikkiaan 13 996 eli 1 251 enemmän kuin edellisvuonna.

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän toimintoihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

Toimipaikkojen henkilöstö

Päijät-Hämeen toimipaikoista ylivoimaisesti eniten henkilöstöä on teollisuudessa, 30,8 % kaikkien toimipaikkojen henkilöstöstä eli 15 731 henkilöä vuonna 20123 Toiseksi suurin työllistäjä on kauppa ja majoitus 20,7 % eli 10 554 henkilöä. Kolmantena ovat liike-elämän toiminta ja neljäntenä rakentaminen.  Henkilöstön määrä kokonaisuudessaan on lisääntynyt edellisvuodesta 2,4 prosenttia.

Toimipaikkojen liikevaihto

Liikevaihdon määrää tarkastellessa kaksi toimialaa on ylitse muiden: teollisuus (yli 4 miljardia euroa vuonna 2013 ja kaupan ala (3,3 mrd €). Näiden liikevaihto oli noin nelin-viisinkertainen liike-elämää palvelevan toimintaan nähden, jonka liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa. Liikevaihto on supistui teollisuuden, rakentamisen ja liike-elämään palvelevan toiminnan toimialoilla, mutta kasvoi muilla päätoimialoilla. 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Yritysten nettomuutos

Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Lahdessa perustettiin 95 uutta yritystä ja 63 yritystä lopetti toimintansa eli yritysten nettomuutos oli 32 kappaletta. Suurin yritysten nettomuutos oli Tampereella (134). Vuonna 2014 yritysten nettomuutos Lahdessa oli 182 kappaletta.

 

 

Päijät-Häme

Yritysten nettomuutos

Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Päijät-Hämeessä perustettiin uusia yrityksiä 156 ja 108 yritystä lakkautettiin eli yritysten nettomuutos oli 48 kappaletta.

Perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä 2000-luvullaaian vuoteen 2007 asti. Vuonna 2009 tuli suurin notkahdus, ja vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna 2013. Lakanneiden yritysten määrä pysyi vuosikymmenen alussa suhteellisen vakiona, mutta lähti kasvuun vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt melko vakaana. Vuonna 2013 yritysten nettomuutos kääntyi laskuun. Vuonna 2014 Päijät-Hämeessä perustettiin 867 uutta yritystä ja lakkautettiin 551 yritystä, joten yritysten nettomuutos oli 292.

 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Päijät-Hämeen kunnissa yritysten nettomuutos oli vuonna 2014 positiivista Asikkalaa, Kärkölää ja Sysmää lukuun ottamatta. Hartolassa, Hämeekoskella ja Nastolassa yritysten nettomuutos oli nolla, koska niissä perustettiin yhtä monta yritystä kuin lopettikin. Suurin yritysten nettomuutos oli luonnolliseesti Lahdessa, jossa nettomuutos oli 182.

Oheisessa kuviossa kunnat ovat suuruusjärjestyksessä vuoden 2015 kolmannen neljänneksen yritysten nettomuutoksen mukaan. Yritysten nettomuutos oli Kärkölää lukuun ottamatta positiivista Päijät-Hämeen kunnissa.