Sysmä
Hakutulokset hakusanalla: Yhteensä 38 osumaa löydetty.
Tag: Sysmä Järjestys

Päijät-Hämeen kunnat

Päästöt ilmaan

Tieliikenne

Liikenne aiheuttaa eniten päästöjä Lahdessa ja vähiten Hämeenkoskella. Arviot tieliikenteen pakokaasupäästöjen määrästä ovat laskennallisia.

Useilla liikenteen päästöillä on vaikutuksia ihmisen terveyteen. Autokannan uudistumisen myötä mm. häkäpäästöt ovat alentuneet katalysaattorien käyttöönoton vuoksi. Lama voi vaikuttaa voimakkaasti autojen myyntiin ja ajomäärien vähenemiseen ja siten myös päästöjen alenemiseen.

Hiilidioksidilla ei ole terveysvaikutuksia, mutta se on merkittävä kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Sen määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään. Siten tehokkain keino CO2-päästöjen vähentämiseksi on ajomäärien vähentyminen.

 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Väestön ikärakenne

Päijät-Hämeen kunnista alle 15-vuotiaiden osuus oli suurin Hollolassa (19,2 %) ja pienin Sysmässä (10,4  %).  15 - 24 - ja 25 - 44 -vuotiaita oli prosentuaalisesti eniten Lahdessa (12,9 % ja 24,4 %). 15-24-vuotiaita oli vähiten Padasjoella (8,0 %) ja 24 - 44-vuotiaita Sysmässä (12,8 %). 45 - 64 -vuotiaiden osuus oli suurin Hartolassa (34,9 %) ja pienin Lahdessa (26,4 %). Eläkeiässä olevien (65-vuotiaat ja yli) osuus oli suurin Sysmässä (36,0 %) ja pienin Hollolassa (20,0 %).

Päijät-Hämeessä on keskimäärin vähemmän ikäluokkissa 0-14-, 15-24-, 25-44 -vuotiaat ja enemmän ikäluokkissa 45-64-, 65-74- ja yli 75-vuotiaat kuin koko maassa keskimäärin.

 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Muuttoliike

Päijät-Hämeessä kunnissa muuttoliike oli vuonna 2014 positiivista Asikkalassa, Hartolassa, Hämeenkoskella, Lahdessa ja Sysmässä. Muut kunnat kärsivät muuttotappiota. Maassamuutosta tappiota kärvisät Heinola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. Maastaamuutto oli negatiivista Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Nastolassa, Orimattilassa ja Padajoella. Muuttotappiokunnissa siis sekä maassa- että maahanmuutossa olivat negatiivisia.

 Vuoden 2015 kesäkuun lopussa maassamuutto oli positiivista Heinolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä. Maahanmuutto oli positiivista Hartolassa, Kärkölässä, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa. Kokonaisnettomuutto oli positiivista Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Väestöennuste

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan väestön kasvu tulee keskittymään maakunnan eteläosiin. Sen sijaan pohjoisemmissa kunnissa (Heinola, Hartola, Padasjoki ja Sysmä) väestön määrän ennustetaan vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2040.

Väestöennuste ikäryhmittän Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkolä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä

Suhteellisesti eniten väestön ennustetaan kasvavan Lahdessa (12,4 %) ja vähenevän Sysmässä (-20,6 %).

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Väestön määrä

Vuoden 2014 lopussa väkiluku kasvoi Hämeenkoskella ja Lahdessa. Lahdessa lisäys johtui pelkästään muuttovoitosta, samoin kuin Hämeenkoskella. Heinolassa, Kärkölässä, Nastolassa ja Orimattilassa sekä muuttovoitto että syntyneiden enemmyys olivat negatiivisia.

Ennakkotiedon mukaan vuoden 2015 kesäkuun lopussa väkiluku lisääntyi Hämeenkoskella ja Nastolassa. Hämeenkoskella muutos perustui muuttovoittoon ja Nastolassa syntyneiden enemmyyteen.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työllisten jakautuminen toimialoittain

Kunnittainen vertailu kertoo Päijät-Hämeen elinkeinorakenteen sisäisistä eroista. Teollisuudella on iso merkitys Nastolassa ja Kärkölässä, missä 40 prosenttia kunnissa työssäkäyvistä saa toimialalta elantonsa. Alkutuotannon osuus on puolestaan huomattavan suuri Hämeenkoskella ja Sysmässä.

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän palveluihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

 

Päijät-Hämeen kunnat

Taloudellinen huoltosuhde

Vuonna 2013 huoltosuhde oli korkein Sysmässä (2,01) ja matalin Hollolassa (1,37). Huoltosuhde laski kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa edellisuvodesta.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työpaikkaomavaraisuus

Päijät-Hämeen kunnista korkein työpaikkaomavaraisuus vuonna 2013 oli Lahdessa (112,9 %). Yli sadan prosentin pääsi myös Hartola (104,1 %). Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Hämeenkoskella (57,4 %).

Lahden kuten muidenkin seutukuntien keskuskaupunkien työpaikkatarjonnalla on vaikutuksensa naapurikuntien työpaikkaomavaraisuuteen.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työttömyyden rakenne

Nuorisotyöttömyys

Syyskuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli korkein Lahdessa (14,0 %) ja alhaisin Padasjoella (6,6 %). Edelliskuusta heidän osuutensa nousi Orimattilassa ja Padasjoella. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se laski. Suurinta muutos oli Hämeenkoskella (-2,9 prosenttiyksikköä). Koko maassa nuorisotyöttömyyden osuus oli 13,3 prosenttia laskien -0,6 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden nuorten työttömien nousi Heinolassa, Orimattilassa ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se laski. Suurinta muutos oli Asikkalassa (-1,3 prosenttiyksikköä). Koko maassa nuorten työttömien osuus nousi 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Pitkäaikaistyöttömyys

Syyskuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli korkein Padasjoella (42,5 %) ja Orimattilassa (40,0 %) ja alhaisin Hartolassa (28,5 %). Heidän osuutensa Heinolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se nousi edelliskuusta. Suurinta muutos oli Hämeenkoskella, -4,8 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 33,5 prosenttia nousten edelliskuusta 0,9 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Suurinta muutos oli Padasjoella (+7,2 prosenttiyksikköä). Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus nousi 4,1 prosenttiyksikköä.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Erikoissairaanhoidon nettokustannukset

Erityisesti pienten kuntien kustannukset erikoissairaanhoidosta vaihtelevat vuosittain johtuen hoitojen määrästä ja kestosta. Vuonna 2012 erikoissairaanhoidon kustannukset olivat korkeimmat Hartolassa (1 163 €/asukas) ja Sysmässä (1 107 €/as) ja alhaisimmat Pukkilassa (884 €/asukas).

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Perusterveydenhuollon nettokustannukset

Perusterveydenhuollon nettokustannukset koostuvat terveyskeskuspalveluista mukaan lukien hammashuolto. Näihin kuluihin kuuluvat myös terveyskeskusten laitospaikat ja neuvolatoiminta. Asikkalassa, Hartolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Padasjoella ei ole vanhainkotia, joten vanhusten laitoshoito terveyskeskusten laitospaikoilla lisäävät näiden kuntien perusterveydenhuollon kustannuksia asukasta kohden.

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeimmat Hartolassa (1 215 €/as) ja alhaisimmat Pukkilassa (618 €/as).

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Terveydenhuollon nettokustannukset

Terveydenhuollon nettokustannukset (sisältäen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon) vaihtelevat suuresti kunnittain Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Terveydenhuoltokustannuksiin vaikuttaa paljon se, mihin vanhusten laitoshoito on sijoitettu, sosiaalitoimen laitoshoitoon vai perusterveydenhuoltoon. Päijät-Hämeessä vanhusten sosiaalitoimen laitoshoitoa ei ole  Lahdessa eikä Nastolassa. Niissä kunnissa, joissa vanhustenhuolto sijoittuu terveystoimen alaisuuteen, terveydenhuollon kustannukset kasvavat näiltä osin. Tämä näkyy selkeästi niissä kunnissa, joissa ei ole vanhainkotia ja joissa iäkkäimpien asukkaiden osuus on korkeampi kuin keskimäärin.

Vuonna 2013 suurimmat muutokset terveydenhuollon nettokustannuksissa olivat Pukkilassa, jossa kustannukset lisääntyivät 17,5 prosentilla asukasta kohden edellisvuodesta. Korkeimmat kustannukset asukasta kohti olivat kuitenkin Hartolassa, 2 508 €/asukas. Kustannukset laskivat Hämeenkoskella, mutta nousivat muissa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän kunnissa.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnissa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat korkeimmat Hartolassa ja alhaisimmat Hollolassa. Yksittäisen kunnan vuotuisten kustannusten vaihtelut saattavat olla suuriakin johtuen erityisesti erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä. 

 

 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Toimeentulotuensaajat

Vuonna 2013 toimeentulotukea saavien henkilöiden osuus tuhatta asukasta kohden oli korkein Lahdessa. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä tuhatta asukasta kohti nousi edellisvuodesta Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa suhdeluku laski. Eniten se laski Padasjoella (-7).  Erot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrässä kuntien välillä johtuvat sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Mitään yksiselitteistä tulkintaa ei tästä syystä voida esittää.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Sosiaalitoimen nettokustannukset

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vaihtelevat kunnittain kohtalaisesti. Tämä selittyy pitkälti kuntien hallintokuntajaolla sekä ikärakenteella. Esimerkiksi vanhusten laitoshuolto voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Samoin yhdistetty kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Sosiaalitoimen menoihin vaikuttaa myös työttömyys, erityisesti jos kunnassa on paljon pitkäaikaistyöttömiä.

Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat alhaisimmat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnista Hollolassa (1 193 €/asukas). Korkeimmat nettokustannukset ovat Padasjoella (1 699 €/asukas).

 

Päijät-Hämeen kunnat

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnissa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat korkeimmat Hartolassa ja alhaisimmat Hollolassa. Yksittäisen kunnan vuotuisten kustannusten vaihtelut saattavat olla suuriakin johtuen erityisesti erikoissairaanhoidon palveluiden käytöstä.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Vuosikateprosentti poistoista

Kuntien taloutta voidaan tarkastella vuosikatteen suhteellisena osuutena suunnitelman mukaisista poistoista. Jos suhdeluku on 100, kunnan talous on tasapainossa, jolloin vuosikatteen odotetaan riittävän poistoihin. Mitä alempia arvoja suhdeluku saa, sitä heikompi kunnan talous on.

Vuosittaiset muutokset vaihtelevat kunnittain suuresti, kun tarkastellaan vuosikate prosentteina poistoista -suhdelukua. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan huonommat suhdeluvut olivat Hartolassa ja Kärkölässä, joissa suhdeluku oli peräti negatiivinen eli elettiin lainarahalla. Paras suhdeluku oli Asikkalassa.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Kunnan velka-aste

Vähiten velkaa asukasta kohti vuonna 2013 oli Sysmässä ja eniten Lahdessa. Velan määrä asukasta kohden väheni edellisvuodesta Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Aikaisemmin hyvänä pidetty kuntien taloutta kuvaava lainakanta/asukas on muuttunut monivivahteisemmaksi kaupunkien erinäisten sisäisten järjestelyjen vuoksi, joten kuntien vertailtavuus tämän indikaattorin avulla on vaikeutunut.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Tuloveroprosentti

Vuonna 2015 Päijät-Hämeen kuntien tuloveroprosentti on korkein Kärkölässä (21,75 %).  Päijät-Hämeen kunnista alhaisin tuloveroprosentti on Sysmässä (19,00 %). Tuloveroprosentti nousee Kärkölässä 0,75, Nastolassa 0,25, ja Padasjoella 1,00 prosenttiyksikköä. Muissa kunnissa se pysyy ennallaan.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Yleinen kiinteistöveroprosentti

Yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2015 on Päijät-Hämeen kunnista korkein Kärkölässä  (1,35 %) ja alhaisin Hämeenkoskella ja Padasjoella (0,80 %). Hämeenkoski (0,05), Kärkölä (+0,1), Lahti (0,15) ja Padasjoki (0,05 %) nostavat kiinteistöveroprosenttiaan. Kiinteistöveroprosentti pysyy edellisvuoden tasolla muissa Päijät-Hämeen kunnissa.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti vuonna 2015 on Päijät-Hämeessä korkein Padasjoella ja Kärköllässä (0,60 %) ja alhaisin Asikkalassa ja Hämeenkoskella (0,45 %). Kärkölä (+0,1) ja Lahti (+0,05) nostavat kiinteistöveroprosenttejaan. Muut Päijät-Hämeen kunnat pitivät tämän veroprosentin edellisvuoden tasolla.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Lasten päivähoito

Lasten päivähoidon nettokustannukset asukasta kohden ovat korkeimmat Päijät-Hämeen kunnista Hollolassa, jossa myös näiden menojen osuus kaikista sosiaalitoimen menoista on suurin (34,5 %). Sysmässä lasten päivähoidon kustannukset asukasta kohden ovat alhaisimmat. Erot johtuvat osittain väestörakenteesta, mutta myös siitä, minkä hallintokunnan alaisuuteen tiettyjä menoerä kunnan kirjanpidossa sijoitetaan. Esimerkiksi esiopetus voi olla joko sosiaali- tai koulutoimen alaisuudessa.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Vaalien äänestysprosentit

KunnallisvaalitPresidentinvaalitEduskuntavaalitEuroparlamenttivaalit

Kunnallisvaalit

 

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Päijät-Hämeen kunnista suurimmat äänestysprosentit olivat Sysmässä (66,6 %), Padasjoella ja Asikkalassa (63,9 %). Alhaisin äänestysvilkkaus oli Lahdessa, 52,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 58,2. Kunnittain tarkasteltuna äänestysprosentti laski vuoden 2008 kunnallisvaaleista Päijät-Hämeen kunnissa Asikkalaa ja Sysmää lukuun ottamatta.

 

Puolueiden kannatus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa jakautui siten, että Kokoomus sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Hollolassa ja Padasjoella. SDP sai eniten kannatusta Heinolassa ja Nastolassa. Lahdessa Kokoomus ja SDP saivat yhtä monta edustajaa. Keskusta puolestaan oli suosituin puolue Asikkalassa, Hartolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa ja Sysmässä.

 

 

Presidentinvaalit

5.2.2012 pidetyissä presidentinvaalien toisella kierroksella äänestysprosentti jäi alhaisemmaksi kuin edellisissä presidentinvaaleissa. Päijät-Hämeen kunnista koko maan äänestysprosentti ylittyi vain Hollolassa, Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Lahdessa. Eniten edellisistä presidentinvaaleista äänestysprosentti laski Hartolassa (-7,9 prosenttiyksikköä. ja vähiten Lahdessa (-2,5 prosenttiyksikköä). Koko maan äänestyprosentti oli 68,8 pudoten 4,2 prosenttiyksikköä edellisistä presidentinvaaleista.

Eduskuntavaalit

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Päijät-Hämeen kunnista suurin äänestysprosentti oli Hollolassa, 71,7 prosenttia.  Alhaisin äänestysprosentti oli Lahdessa, 63,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 67,4. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna vuonna 2011 äänestysaktiivisuus nousi kaikissa Päijät-Hämeen kuntia.

Puolueiden kannatus vuoden 2007 eduskuntavaaleissa jakautui siten, että Perussuomalaiset sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Asikkalassa, Hollolassa Kärkölässä, nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Kokoomus puolestaan oli suosituin puolue Lahdessa. SDP sai eniten kannatusta Heinolassa. Keskusta sai eniten ääniä Hartolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä.

Takaisin

Europarlamenttivaalit

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Päijät-Hämeen kunnista Asikkalassa ja Hollolassa äänestysprosentti oli suurin, 39,0 prosenttia. Alhaisin äänestysprosentti oli Hartolassa, 32,9 prosenttia. Koko maassa äänestysprosentti oli 38,6. Vuoden 2004 europarlamenttivaaleihin verrattuna vuonna 2009 äänestysaktiivisuus laski valtaosassa Päijät-Hämeen kuntia.

Puolueiden kannatus vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa jakautui siten, että Kokoomus sai suurimman prosenttiosuuden äänistä Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Lahdessa ja Padasjoella. Keskusta sai eniten kannatusta Artjärvellä, Hartolassa, Orimattilassa ja Sysmässä. SDP oli äänestetyin puolue Nastolassa.

Takaisin

 

 

Takaisin

 

Päijät-Hämeen kunnat

Käyttöveden ja jäteveden hinta

Vuonna 2015 vesi on kokonaishinnaltaan edullisinta Padasjoella (3,33 €/m3) ja kalleinta Hollolasa (4,80 €/m3). Käyttövesi on edullisinta Padasjoella (1,10 €/m3) ja kalleinta Hollolassa (1,82 €/m3). Jätevesi on edullisinta Lahdessa (2,08 €/m3) ja korkeinta Hollolassa (2,98 €/m3).

 

Päijät-Hämeen kunnat

Tutkinnon suorittaneet

Päijät-Hämeen kunnista korkein tutkinnon suorittaneiden osuus on Hollolassa (68,4 %) ja Lahdessa (67,8 %). Yli 60 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon Hollolan ja Lahden lisäksi Asikkalassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Nastolassa ja Orimattilassa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat korkeimmat Hollolassa (28,6 %) ja Lahdessa (26,7 %). Koko maassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 28,7 %.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Väestön koulutustaso

Päijät-Hämeen kunnista korkein koulutustaso on Hollolassa (335) ja seuraavaksi korkein Lahdessa (329). Alhaisimmat koulutustasot ovat Hartolassa ja Padasjoella (231 ja 234). Koulutustaso on noussut tasaisesti kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Päijät-Hämeen maakunnassa (310) jäädään kuitenkin koko maan keskiarvoa (347) alhaisemmalle tasolle.

 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Asumisväljyys

Päijät-Hämeessä Hämeenkoskella henkilöt asuvat väljimmin, Lahdessa ahtaimmin. Osittain tämä selittyy asuntokannan rakenteella. Kaupungeissa suurin osa asuntorakennuksista on kerrostaloja, joissa asunnot ovat pienempiä kuin omakoti- tai rivitaloissa. Pienillä paikkakunnilla suurin osa asuntokannasta on pientaloja, joissa asumisneliöitä on enemmän henkilöä kohden.

 

 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Asukastiheys

Asukastiheys Päijät-Hämeen kunnissa kertoo selkeästi kuntien kaupunkimaisuuden. Maakunnan keskus Lahti on ylitse muiden asukastiheydessä, seuraavina ovat muut kaupungit ja kaupunkimaiset kunnat. Mitä kauemmas maakuntakeskuksesta siirrytään, sitä väljemmäksi asutus muuttuu.

 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Asuntokunnat

Asuntokuntien määrä Päijät-Hämeessä on lisääntynyt eniten Hollolassa (13,8 %) vuodesta 2010 vuoteen 2014. Hartolaa, Padasjokea ja Sysmää lukuun ottamatta myös muissa Päijät-Hämeen kunnissa asuntokuntien määrä on lisääntynyt. Vuodesta 2010 yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on lisääntynyt Asikkalaa ja Hämeenkoskea lukuun ottamatta Päijät-Hämeen kunnissa, eniten Heinolassa ja Sysmässä. Yli viiden hengen asuntokuntien osuus sen sijaan on laskenut Hämeenkoskea lukuun ottamatta. Nastolassa osuus on pysynyt samana.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Toimeentulotuensaajat

Vuonna 2013 toimeentulotukea saavien henkilöiden osuus tuhatta asukasta kohden oli korkein Lahdessa. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä tuhatta asukasta kohti nousi edellisvuodesta Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa suhdeluku laski. Eniten se laski Padasjoella (-7).  Erot toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrässä kuntien välillä johtuvat sekä sisäisistä että ulkoisista tekijöistä. Mitään yksiselitteistä tulkintaa ei tästä syystä voida esittää.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Tulonsaajat tuloluokittain

Päijät-Hämeen kunnissa alle 17 000 euroa ansaitsevien osuus on yli 50 prosenttia Sysmässä (50,5 %). Tuloluokassa 17 000 - 31 999 € ansaitsevia osuudeet olivat hyvin tasaiset Päijät-Hämeen kunnissa, noin 30 prosenttia. Yli 32 000 € ansaitsevien osuus on suurin Hollolassa, 34,8 prosenttia. Sysmässä ylimpiin tuloluokkiin, yli 32 000 euroa ansaitsevien osuus on alle viidenneksen.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Kesämökit

Päijät-Hämeen kunnissa eniten kesämökkejä on Asikkalassa. Asikkalan, Heinolan ja Sysmän kesämökkien määrä on 64 prosenttia koko Päijät-Hämeen mökkikannasta. Vuodesta 2000 vuoteen 2013 kesämökkien lukumäärä on lisääntynyt Päijät-Hämeessä 8,4 prosenttia. Kunnissa, joissa on mahdollisuus kaavoittaa tontteja vesien äärelle, on myös mökkikanta suurempi.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Tulonsaajien veronalaiset tulot

Päijät-Hämeen kunnista tulonsaajien keskimääräiset tulot vuonna 2013 olivat korkeimmat Hollolassa (28 950 €), jossa ylitettiin koko maan taso (27 993 €). Hollolassa koulutustaso sekä tutkinnon suorittaneiden osuus on korkeampi kuin muissa Päijät-Hämeen kunnissa tai Päijät-Hämeessä yhteensä. Seuraavaksi korkeimmat keskimääräiset tulot olivat Nastolassa ja Lahdessa. Päijät-Hämeen kunnista alhaisin tulotaso oli Sysmässä (21 900 €). Keskitulo nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Eniten keskitulo nousi edellisvuodesta Padasjoella (6,6 %) ja Hartolassa (+5,3 %).

 

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Päijät-Hämeen kunnissa yritysten nettomuutos oli vuonna 2014 positiivista Asikkalaa, Kärkölää ja Sysmää lukuun ottamatta. Hartolassa, Hämeekoskella ja Nastolassa yritysten nettomuutos oli nolla, koska niissä perustettiin yhtä monta yritystä kuin lopettikin. Suurin yritysten nettomuutos oli luonnolliseesti Lahdessa, jossa nettomuutos oli 182.

Oheisessa kuviossa kunnat ovat suuruusjärjestyksessä vuoden 2015 kolmannen neljänneksen yritysten nettomuutoksen mukaan. Yritysten nettomuutos oli Kärkölää lukuun ottamatta positiivista Päijät-Hämeen kunnissa.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Vuokralla asuvien asuntokuntien osuus

Vuonna 2011 vuokralla asuvien asuntokuntien osuus oli Päijät-Hämeessä korkein Lahdessa (39,1 %). Selittävänä tekijänä voidaan pitää esim. vuokra-asuntojen tarjontaa, ikärakennetta, asuntokannan erilaisuutta ja opiskelijoiden suurempaa osuutta muihin Päijät-Hämeen kuntiin verrattuna. Pienin vuokralla asuvien asuntokuntien osuus oli Hämeenkoskella (14,2 %). Vuokralla asuvien asuntokuntien osuus oli Päijät-Hämeen maakunnassa 30,0 ja koko maassa 30,4 prosenttia.

Edellisvuodesta vuokralla asuvien osuus on laskenut suurimmassa osassa Päijät-Hämeen kuntia. Suurimmat muutokset olivat Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjoella.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Syntyneiden enemmyys

Vuonna 2014 syntyneiden enemmyys oli positiivista Hollolassa. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa syntyvyys oli kuolleisuutta pienempää. Koko Päijät-Hämeessä syntyneiden enemmyys vuonna 2014 oli -468, kun se vuotta aikaisemmin oli -315.

Ennakkotiedon mukaan syntyneiden enemmyys oli Päijät-Hämeen kunnissa positiivista Hollolassa ja Nastolassa vuoden 2015 kesäkuun loppuun mennessä. Hämeenkoskella aekä syntyneitä ettää kuolleita oli yhtä monta (11) eli syntyneiden enemmyys oli 0 henkeä. Koko Päijät-Hämeessä syntyneiden enemmyys oli -184.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työttömyysaste

Syyskuussa työttömyysasteet olivat Päijät-Hämeessä korkeimmat Lahdessa (17,6 %) ja Heinolassa (16,3 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Hollolassa ja Hämeenkoskella (10,8 ja 10,9 prosenttia). Edelliskuusta työttömyysaste pysyi Hämeenkoskella ennallaan, laski Asikkalassa, Hollolassa, Kärkölässä, Lahdessa ja Nastolassa. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa työttömyysaste nousi. Suurinta muutos oli Lahdessa, -0,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste oli 12,8 % laskien -0,1 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa.  Suurinta muutos oli Kärkölässä ja Padasjoella (+2,3 prosenttiyksikköä). Koko maassa työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä viime vuoden syyskuusta.

Vuonna 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli korkein Lahdessa (17,6 %) ja Heinolassa (16,4 %) ja alhaisin Hämeenkoskella (9,6 %). Työttömyys nousi edellisvuodesta kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Nousua oli eniten Pdasjoella, 2,2 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden (2004-2014) aikana työttömyys on vähentynyt eli työttömyysaste on laskenut Asikkalassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä ja Padasjoella.

Päijät-Hämeen kunnat

Työllisyysaste

Työllisyysaste on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2013 Päijät-Hämeen kunnissa Heinolaa ja Kärkölää lukuun ottamatta. Nousua on ollut eniten Hämeenkoskella (+4,2 %). Heinolassa laskua oli -2,3 ja Kärkölässä -0,6 prosenttiyksikköä. prosenttiyksikköä.

Edellisvuodesta työllisyysaste nousi Päijät-Hämeen kunnissa Hartolaa ja Sysmää lukuun ottamatta. Korkein työllisyysaste vuonna 2013 oli Hämeenkoskella (72,2 %) ja alhaisin Heinolassa (62,8 %).