Väestö
Hakutulokset hakusanalla: Yhteensä 16 osumaa löydetty.
Tag: Väestö Järjestys

Lahti ja vertailukaupungit

Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan

Vuoden 2013 tiedon mukaan Lahden kaupungin asukkaista (103 364 hlö) työvoiman piiriin kuului 47,9 prosenttia eli saman verran kuin koko maassa. Lahdessa työvoimasta työllisiä oli noin 39,7 ja työttömiä 8,2 prosenttia. Eläkeläisiä oli noin neljäsosa, opiskelijoita ja koululaisia 7,7 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 14,4 prosenttia kaupungin asukkaista.

Vertailukaupungeista Helsingissä ja Vantaalla oli suurin työllisten osuus (54,1 %) ja Kouvolassa eläkeläisten osuus (30,1 %). Opiskelijoita ja koululaisia oli suhteellisesti eniten Oulussa ja Jyväskylässä (10,5 %). Lasten määrä oli Espoossa, Vantaalla ja Oulussa suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

 

Tags:

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan

Vuoden 2013 tiedon mukaan Päijät-Hämeen asukkaista (202 424 hlö) työvoiman piiriin kuului noin 46,6 prosenttia, josta työllisiä oli noin 39,5 ja työttömiä 7,1 prosenttia. Eläkeläisiä oli 27,8 prosenttia, opiskelijoita ja koululaisia 7,0 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 15,2 prosenttia maakunnan asukkaista.

Vertailumaakunnista Kanta-Hämeessä oli suurin työllisten osuus (42,1, %) ja Etelä-Savossa suurin eläkeläisten osuus (32,9 %). Opiskelijoita ja koululaisia oli suhteellisesti eniten Keski-Suomessa (8,3 %), samoin kuin lapsia   (16,5 %).

 

Lahti ja vertailukaupungit

Väestön ikärakenne

Vuonna 2014 työikäinen väestö muodosti yli puolet Lahden väestöstä. Yli 65-vuotiaita väestöstä oli yhteensä 21,9 prosenttia, joista yli 75-vuotiaiden osuus on 9,3 prosenttia. Lasten osuus (0 - 14-vuotiaat) on 14,4 prosenttia ja nuorten aikuisten (15 - 24-vuotiaat) 12,9 prosenttia. Vertailu aikaisempien vuosien ikärakenteeseen ja nykyisen ikärakenteen välillä heijastaa valtakunnallista trendiä eli nuoremmat ikäluokat pienenevät ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa.

Suurimpien kaupunkien ikärakennevertailu tuo esille joitakin merkittäviä eroja. Näitä ovat erityisesti lasten ja vanhusten osuuksien kehitys, mikä heijastuu huoltosuhteeseen eli kuinka monta asukasta työssäkäyvät itsensä lisäksi elättävät. Vanhusten osuuden kasvaessa työikäisten kustannettavaksi tulee yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia. Mikäli lasten osuus yhä laskee, uusia työikäisiä ei tule korvaamaan eläkkeelle siirtyviä ihmisiä. Ongelmaksi tämä saattaa muodostua niissä kaupungeissa, jossa 45-64-vuotiaiden osuus on korkea ja lasten ja nuorten aikuisten osuudet ovat pieniä.

0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä on tarkastelukaupungeista suurin Espoossa ja Oulussa. Heidän osuutensa on matalin Turussa. Yli 65-vuotiaiden osuus on suurin Kouvolassa (24,2 %). Potentiaalisessa työiässä olevia tai opiskelijoista, 25-44 -vuotiaita, on eniten vahvoilla  työllistävillä alueilla tai niiden läheisyydessä olevissa kaupungeissa. Näitä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Oulu. 25-44 -vuotiaiden osuudet ovat Lahdessa, Kouvolassa, Kuopiossa ja Porissa vertailukaupunkien pienimpiä, kun taas 45-64 -vuotiaiden osuus on niissä suurin.

 

Tags:

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Väestön ikärakenne vertailumaakunnissa

Maakuntien vertailussa 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä oli pienin Etelä-Savossa (13,4 %) ja suurin Kanta-Hämeessä, Pirkanmaallla ja Keski-Suomessa. 15-24-vuotiaiden osuus oli suurin Keski-Suomessa (12,5 %) ja 25-44-vuotiaiden osuus oli suurin Pirkanmaalla (26,1 %). Päijät-Hämeessä 28,3 prosenttia väestöstä kuului ikäryhmään 45-64-vuotiaat. Etelä-Savossa heidän osuutensa oli jopa hieman suurempi.

Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä oli suurin Pirkanmaalla (63,8 %) ja pienin Etelä-Savossa (59,8 %). Vanhusten eli yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli pienin Pirkanmaalla (19,8 %). Demografisen huoltosuhteen kannalta ongelmallisin tilanne oli Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa, joissa vanhusten suhteelliset osuudet olivat suurimmat (26,8 ja 24,4 %).

Väestörakenne Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen väestössä suurin ikäluokka vuonna 2014 oli 65-69 -vuotiaat. Pienimmät ikäluokat olivat 75 - 79 ikävuodesta eteenpäin.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Väestön ikärakenne

Päijät-Hämeen kunnista alle 15-vuotiaiden osuus oli suurin Hollolassa (19,2 %) ja pienin Sysmässä (10,4  %).  15 - 24 - ja 25 - 44 -vuotiaita oli prosentuaalisesti eniten Lahdessa (12,9 % ja 24,4 %). 15-24-vuotiaita oli vähiten Padasjoella (8,0 %) ja 24 - 44-vuotiaita Sysmässä (12,8 %). 45 - 64 -vuotiaiden osuus oli suurin Hartolassa (34,9 %) ja pienin Lahdessa (26,4 %). Eläkeiässä olevien (65-vuotiaat ja yli) osuus oli suurin Sysmässä (36,0 %) ja pienin Hollolassa (20,0 %).

Päijät-Hämeessä on keskimäärin vähemmän ikäluokkissa 0-14-, 15-24-, 25-44 -vuotiaat ja enemmän ikäluokkissa 45-64-, 65-74- ja yli 75-vuotiaat kuin koko maassa keskimäärin.

 

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Syntyneiden enemmyys

Vuoden 2015 toisella neljänneksellä syntyneiden enemmyys pysyi ennakkotiedon mukaan negatiivisena Lahdessa, jossa kuolleita oli -37 enemmän kuin syntyneitä. Suurin syntyneiden enemmyys oli Tampereella (215 henkilöä). Vuonna 2014 syntyneiden enemmyys Lahdessa oli -141.

 

 

Tags:

Lahti

Muuttoliike

Nettomuutto sisältää sekä maassa- että maahanmuuton. Lahti on saanut lähes koko 2000-luvun muuttovoittoa eli kaupunkiin on muuttanut enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Vuosi 2004 oli Lahdelle muuttotappiollinen. Vuonna 2014 muuttovoitto oli 548 eli 148 henkilöä edellisvuotta enemmän. Maassamuutto oli positiivista (+303), samoin kuin maahanmuutto (+245).

Vuoden 2015 kesäkuun lopussa Lahden muuttotappio oli -4 henkilöä. Maassamuutto oli -64 henkeä ja  maahanmuutto -60 henkeä.

Maassamuutto koulutusasteen mukaan

 

Tags:

Päijät-Häme

Muuttoliike

 

Päijät-Hämeessä muuttoliike oli vuonna 2014 positiivista. Maassamuutto oli negaatiivista (-275), mutta maahanmuutto oli positiivista (355). Näin kokonaisnettomuutto oli 80 henkeä. Vuoden 2015 kesäkuun lopussa  Päijät-Hämeen muuttoliike oli positiivista, +25 henkeä. Maassaamuutto oli negatiivista (-50), mutta maahanmuutto positiivista (+75).  Muuttoliikkeessä voivatmuutokset olla joskus voimakkaitakin.

Vuonna 2014 Päijät-Hämeeseen muutti muista maakunnista 5 460 henkilöä. Suurin osa muuttajista eli 2 222 henkilöä ja 40,7 prosenttia tuli Uudeltamaalta. Seuraavaksi eniten Päijät-Hämeeseen muutettiin Kymenlaaksosta,  Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä.

Vuonna 2014 Päijät-Hämeestä muutti muihin maakuntiin 5 735 henkilöä. Suurin osa muuttajista lähti Uudellemaalle, jonne päätyi 2 417 henkilöä eli 42,1 prosenttia muuttaneista. Seuraavaksi eniten Päijät-Hämeestä muutettiin Pirkanmaalle, Kymenlaaksoon ja Kanta-Hämeeseen.

 

 

Maassamuutto koulutusasteen mukaan

 

Päijät-Hämeen kunnat

Muuttoliike

Päijät-Hämeessä kunnissa muuttoliike oli vuonna 2014 positiivista Asikkalassa, Hartolassa, Hämeenkoskella, Lahdessa ja Sysmässä. Muut kunnat kärsivät muuttotappiota. Maassamuutosta tappiota kärvisät Heinola, Hollola, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. Maastaamuutto oli negatiivista Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Nastolassa, Orimattilassa ja Padajoella. Muuttotappiokunnissa siis sekä maassa- että maahanmuutossa olivat negatiivisia.

 Vuoden 2015 kesäkuun lopussa maassamuutto oli positiivista Heinolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä. Maahanmuutto oli positiivista Hartolassa, Kärkölässä, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa. Kokonaisnettomuutto oli positiivista Hartolassa, Heinolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Orimattilassa, Padasjoella ja Sysmässä.

 

 

Lahti

Väestöennuste

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Lahden väkiluku tulee kasvamaan noin 14 530 asukkaalla eli 14,1 prosentilla vuodesta 2012 vuoteen 2040.

Väestöennusteen mukaan 0 - 14 -vuotiaiden määrä kasvaa 9,8 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2040. 15 - 24 -vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa 1,4 %. 25 - 44 -vuotiaiden osuus kasvaa 9,2 % ja 45 - 64 -vuotiaiden osuus vähenee noin 3,5 prosenttia. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus tulee nousemaan yli 55 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2040.

Suhteeliset osuudet sen sijaan jakautuvat eri tavalla. Yli 65-vuotiaiden osuus nousee 7,3 prosenttia, mutta muiden ikäryhmien osuudet laskevat. Ennusteen mukan eniten laskee 45 - 64-vuotiaiden osuus, 4,3 prosenttia.

 

 

Tags:

Päijät-Häme

Väestöennuste

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan väestön ennustetaan kasvavan Päijät-Hämeessä noin  17 000 asukkaalla eli 8,4 prosentilla vuodesta 2012 vuoteen 2040.

Väestöennuste ikärakenteen mukaan

Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan 21,4 prosentista  30,1prosenttiin vuodesta 2012 vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 63,3 prosentista 55,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Lasten osuus pienenee prosentin samana ajanjaksona.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Väestöennuste

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan väestön kasvu tulee keskittymään maakunnan eteläosiin. Sen sijaan pohjoisemmissa kunnissa (Heinola, Hartola, Padasjoki ja Sysmä) väestön määrän ennustetaan vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2040.

Väestöennuste ikäryhmittän Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkolä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä

Suhteellisesti eniten väestön ennustetaan kasvavan Lahdessa (12,4 %) ja vähenevän Sysmässä (-20,6 %).

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Väestön määrä

Vuoden 2014 lopussa väkiluku oli Lahdessa 103 754 henkilöä nousten edellisvuodesta 390 henkilöllä eli 0,4 prosenttiyksikköä. Väestön lisäys perustui muuttovoittoon. Syntyneiden enemmyys oli sen sijaan negatiivista.

Vuoden 2015 kesäkuunkuun lopussa Lahden väkiluku oli 103 684 eli väestön määrä väheni ennakkotiedon mukaan 70 henkilöllä vuodesta 2014. Muutos perustuu sekä negatiiviseen syntyneiden enemmyyteen että muuttotappioon. Sekä maassamuuto oli negatiivista ja maahanmuutto olivat positiivista.

Suomen 11 suurimmassa kaupungissa väestön lisäystä oli vuonna 2014 muissa paitsi Kouvolassa, jossa väestön määrä väheni hieman (-0,5 %). Suurinta väestön lisäys oli Kuopiossa ja Espoossa. Lahdessa väestön määrä kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä viime vuodesta.

 

Tags:

Päijät-Häme

Väestön määrä

Päijät-Hämeen virallinen väkiluku 31.12.2014 oli 202 009 henkilöä, joista miehiä oli 97 967 ja naisia 104 042. Vuodesta 2014 väkiluku laski maakunnassa 415 henkilöllä (-0,2 %). Väestönmuutos johtui syntyneiden enemmyyden negatiivisuudesta eli kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä (-468). Muuttovoittoa oli vain 7 henkeä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Päijät-Hämeen väestönlisäys on ollut yli 3 300 henkilöä.

Vuoden 2015 kesäkuun lopussa Päijät-Hämeen väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 201 850 eli väheni 152 henkilöllä. Väheneminen johtui etupäässä syntyneiden negatiivisuudesta, jota muuttovoitto ei voinut kattaa. Maassamuutto oli negatiivista, mutta maahanmuutto oli positiivisia.

Väestörakenne

Päijät-Hämeen väestössä suurin ikäluokka vuonna 2014 oli 65-69 -vuotiaat. Pienimmät ikäluokat olivat 70 ikävuodesta eteenpäin.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Väestön määrä

Vuoden 2014 lopussa väkiluku kasvoi Hämeenkoskella ja Lahdessa. Lahdessa lisäys johtui pelkästään muuttovoitosta, samoin kuin Hämeenkoskella. Heinolassa, Kärkölässä, Nastolassa ja Orimattilassa sekä muuttovoitto että syntyneiden enemmyys olivat negatiivisia.

Ennakkotiedon mukaan vuoden 2015 kesäkuun lopussa väkiluku lisääntyi Hämeenkoskella ja Nastolassa. Hämeenkoskella muutos perustui muuttovoittoon ja Nastolassa syntyneiden enemmyyteen.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Syntyneiden enemmyys

Vuonna 2014 syntyneiden enemmyys oli positiivista Hollolassa. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa syntyvyys oli kuolleisuutta pienempää. Koko Päijät-Hämeessä syntyneiden enemmyys vuonna 2014 oli -468, kun se vuotta aikaisemmin oli -315.

Ennakkotiedon mukaan syntyneiden enemmyys oli Päijät-Hämeen kunnissa positiivista Hollolassa ja Nastolassa vuoden 2015 kesäkuun loppuun mennessä. Hämeenkoskella aekä syntyneitä ettää kuolleita oli yhtä monta (11) eli syntyneiden enemmyys oli 0 henkeä. Koko Päijät-Hämeessä syntyneiden enemmyys oli -184.