Työmarkkinat
Hakutulokset hakusanalla: Yhteensä 23 osumaa löydetty.
Tag: Työmarkkinat Järjestys

Lahti ja vertailukaupungit

Työlliset työnantajasektorin mukaan

Vuonna 2013 vertailtavissa kaupungeissa ylivoimaisesti suurin työllistävä taho oli yksityinen sektori. Suhteellisesti eniten yksityinen sektori työllisti Vantaalla (69,5 %) ja vähiten Kuopiossa (52,0 %). Toiseksi suurin työllistäjä oli kunta. Kunnan tarjoamien työpaikkojen osuus oli suurin Porissa (29,5 %) ja pienin Vantaalla (13,8 %). Valtio työllisti eniten Jyväskylässä (11,4 %) ja valtioenemmistöiset yhtiöt Vantaalla (7,5 %). Yrittäjien osuus oli merkittävin Porissa (9,1 %).

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työlliset työnantajasektorin mukaan

Vuonna 2013 vertailtavissa maakunnissa ylivoimaisesti suurin työllistävä taho oli yksityinen sektori. Suhteellisesti eniten yksityinen sektori työllisti Uudellamaalla (62,8 %), Pirkanmaalla (59,9 %) ja Päijät-Hämeessä (59,0 %). Kunta työllistäjänä oli merkittävin Etelä-Savossa (28,4 %). Valtio työllisti eniten Keski-Suomessa (7,5 %), valtioenemmistöiset yhtiöt Uudellamaalla (4,0 %). Yrittäjien osuus oli merkittävin Etelä-Savossa (14,6 %).

 

 

 

Päijät-Häme

Työllisten määrän kehitys Elan ennusteen mukaanTeollisuustyöpaikat

 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan laskelmien mukaan teollisuudessa työskentelevien määrä Päijät-Hämeessä on vähentynyt 1990-luvun alusta. Ennusteen mukaan koneteollisuus säilyttää asemansa suurimpana teollisuuden työllistäjinä Päijät-Hämeessä. Myös puutavarateollisuus, metallijalostus- ja metallituoteteollisuus ovat työllistäviä toimialoja. Elektroniikkateollisuus lisää työllisten määrää eniten, +21,3 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla työllisten määrän odotetaan kuitenkin vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2017. Eniten vähenisivät työlliset puutavara-, kemian, tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden (tevanake-teollisuus) sekä paperiteollisuuden piirissä. Pienintä muutos ennusteen mukaan on metallinjalostus- ja metallituoteteollisuudessa, elintarvike- sekä rakennusaineteollisuudessa.

Rakennus- ja palvelualojen työpaikat

 

Palvelualoilla liike-elämää palveleva toiminta tulee Etlan ennusteen mukaan lisäämään työllisten määrää noin 26 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2017. Seuraavaksi eniten työllisten määrän odotetaan kasvavan kiinteistötoiminnassa ja muissa yksityisissä palveluissa. Ennusteen mukaan kauppa ja muu yhteiskunnallinen toiminta säilyttävät asemansa, mutta muut palvelualat supistuvat. Työllisten määrän odotetaan supistuvan eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä julkisissa palveluissa.

 

 

Lahti

Työllisten jakautuminen toimialoittain

Lahti tarjosi vuonna 2013 eniten työpaikkoja koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla (34,1 %). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat kauppa ja majoitus (17,9 %) ja liike-elämän palvelut (17,7 %). Työpaikkojen määrä väheni edellisvuodesta 6,9 prosenttia.

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän palveluihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

 

Päijät-Häme

Työllisten jakautuminen toimialoittain

Päijät-Hämeessä koulutus ja terveys- ja sosiaalipalvelut sekä teollisuus ovat työllistävimpiä toimialoja. Seuraavaksi tulevat kaupan ala ja majoitus, liike-elämän palvelut, rakentaminen ja kuljetusala. Alkutuotannon osuus on luonnollisesti koko Päijät-Hämeessä lähempänä maan keskitasoa (Päijät-Häme 3,2 %, koko maa 3,4 %) kuin Lahden kaupungissa (0,3 %) .

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän palveluihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työllisten jakautuminen toimialoittain

Kunnittainen vertailu kertoo Päijät-Hämeen elinkeinorakenteen sisäisistä eroista. Teollisuudella on iso merkitys Nastolassa ja Kärkölässä, missä 40 prosenttia kunnissa työssäkäyvistä saa toimialalta elantonsa. Alkutuotannon osuus on puolestaan huomattavan suuri Hämeenkoskella ja Sysmässä.

Toimialat on tässä luokiteltu pääluokkiin (TOL 2008) siten, että alkutuotannon toimialaan kuuluvat maa-, metsä- ja kalatalous (luokkat A). Teollisuus käsittää varsinaisen teollisuuden lisäksi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoimintan, vesihuollon, viemäri- ja jätevesihuollon, jätehuollon ja mun ympäristön puhtaanapidon. (B+C+D+E). Rakentaminen käsittää pääluokan F. Kaupan ala sisältää tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (luokat G+I). Kuljetusala sisältää kuljetuksen ja varastoinnin (luokka H). Liike-elämän palveluihin kuuluvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (luokat J+K+L+M+N). Koulutukseen sekä terveys- ja sosialipalvelihin kuuluvat julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (luokat O+P+Q). Muihin palveluihin kuuuluvat taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta ja kotitalouksien toiminta työnantajina (luokat R+S+T+U).

 

Lahti ja vertailukaupungit

Taloudellinen huoltosuhde

Vuonna 2013 Lahden huoltosuhde oli 1,52 eli jokainen työllinen Lahdessa elättää itsensä lisäksi noin 1,5 ihmistä. Taloudellisen tilanteen huononeminen näkyy huoltosuhteessa, koska silloin työttömien määrä työllisiin verrattuna kasvaa. Vuonna 2013 vertailukaupungeista korkein taloudellinen huoltosuhde oli Kouvolassa (1,58) sekä Lahdessa ja Porissa (1,52) ja matalin Helsingissä ja Vantaalla (1,07). Koko maassa taloudellinen huoltosuhde oli 1,37. Edellisvuoteen verrattuna huoltosuhde nousi kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Suurinta muutos oli Lahdessa (+0,09).

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Taloudellinen huoltosuhde

Maakuntien huoltosuhteen kehitys on kääntynyt ennakkotiedon mukaan nousuun tarkastelumaakunnissa. Tämä tarkoittaa, että työllisten määrä suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin ja työttömiin on laskenut. Vertailumaakunnissa epäedullisin huoltosuhde vuonna 2013 oli Etelä-Savossa (1,65) ja parhain puolestaan Kanta-Hämeessä (1,38). Koko maan keskiarvo oli 1,37. Päijät-Hämeessä huoltosuhde oli 1,53.

Perusjoukko on muuttunut vuonna 2005, joten aikasarjavertailussa aikaisemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Perusjoukko on nykyisin 18 - 68 -vuotiat.

 

Päijät-Hämeen kunnat

Taloudellinen huoltosuhde

Vuonna 2013 huoltosuhde oli korkein Sysmässä (2,01) ja matalin Hollolassa (1,37). Huoltosuhde laski kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa edellisuvodesta.

 

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työpaikkaomavaraisuus

Vuonna 2013 Suomen suurimmissa kaupungeissa alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Espoossa (96,0 %). Tätä selittää Helsingin korkea työpaikkaomavaraisuus (129,0 %) eli Helsinki tarjoaa naapurikaupunkien asukkaille töitä. Tampereella ja Turussa työapaikkaomavaraisuus on samalla tasolla (123,3 %). Lahti (112,9 %), Kuopio (107,1 %) ja Jyväskylä (107,6) muodostavat oman ryppäänsä. Näissä kaupungeissa työpaikkoja oli noin kymmenen prosenttia enemmän kuin kunnassa asuvaa työllistä työvoimaa.

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työpaikkaomavaraisuus

Kaikissa vertailtavissa maakunnissa työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2013 alle 100 prosenttia. Päijät-Hämeessä (96,1 %), Kanta-Hämeessä (90,6 %), Pirkanmaalla (98,4 %) ja Kymenlaaksossa (97,0 %) ja Keski-Suomessa (98,6 %) työpaikkaomavaraisuus nousi hieman edellisvuodesta. Näin ollen pendelöinti eli työmatkaliikenne maakunnan ulkopuolelleväheni edellisvuodesta. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Kymenlaakosossa ja alhaisin Kanta-Hämeessä.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työpaikkaomavaraisuus

Päijät-Hämeen kunnista korkein työpaikkaomavaraisuus vuonna 2013 oli Lahdessa (112,9 %). Yli sadan prosentin pääsi myös Hartola (104,1 %). Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Hämeenkoskella (57,4 %).

Lahden kuten muidenkin seutukuntien keskuskaupunkien työpaikkatarjonnalla on vaikutuksensa naapurikuntien työpaikkaomavaraisuuteen.

 

 

Lahti

Avoimet työpaikat

Avoimien työpaikkojen määrä ilmoitetaan kuukauden lopun tilanteen mukaan. Syyskuun lopussa avoimia työpaikkoja oli Lahdessa tarjolla 1 632 eli 32  enemmän kuin edelliskuussa. Työpaikkoja oli tarjolla 259123 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työttömyyden rakenne

Nuorisotyöttömyys

Syyskuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista kaupungeista korkein Jyväskylässä (18,0 %) ja alhaisin Turussa (13,1 %). Lahdessa se oli 14,0 %. Edelliskuusta nuorisotyöttömyys laski kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa Poria lukuun ottamatta. Suurinta muutos oli Jyväskylässä (-0,7 prosenttiyksiköä) ja pienintä Turussa (-0,1 prosenttiyksikklöä). Lahdessa muutos oli -1,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorten osuus työttömistä oli 13,3 prosenttia laskien -0,6 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä nousi Jyväskylässä ja Porissa, ja laski muissa vertailukaupungeissa. Suurinta muutos oli Lahdessa, -1,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys nousi +0,1 prosenttiyksikköä.

Pitkäaikaistyöttömyys

Syyskuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttöminä olleiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista kaupungeista korkein Lahdessa (38,6 %) ja alhaisin Tampereella (33,7 %). Edelliskuusta heidän osuutensa nousi Poria lukuun ottamatta tarkasteltavissa kaupungeissa. Suurinta muutos oli Turussa, +1,2 prosenttiyksikköä. Lahdessa muutos oli +0,8 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 33,5 prosenttia nousten edelliskuusta 0,9 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Eniten se nousi Turussa (+6,4 prosenttiyksikköä). Lahdessa pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi +3,1 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömyys nousi +4,1 prosenttiyksikköä.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työttömyyden rakenne

Nuorisotyöttömyys

Syyskuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (15,0 %). Alhaisin osuus oli Päijät-Hämeessä (12,7 %). Edelliskuusta nuorisotyöttömyys laski kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Päijät-Hämeessä muutos oli -0,9 prosenttiyksikköä, mikä oli samalla suuri lasku. Koko maassa nuorisotyöttömyys oli 13,3 % laskien edelliskuusta -0,6 prosenttiyksikköä.

Edellisvuodesta nuorisotyöttömyys laski Päijät-Hämeessä ja Kymenlaakossa ja muissa maakunnissa nuorisotyöttömyys lisääntyi. Suurinta muutos oli Kymenlaakossa (-0,8 prosenttiyksikköä). Päijät-Hämeessä se laski 0,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys nousi +0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Pitkäaikaistyöttömyys

Syyskuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Päijät-Hämeessä, 37,6 %. Edelliskuusta pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä muutos oli +0,4 prosenttiyksikköä. Suurinta muutos oli Etelä-Savossa, +1,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 33,5 prosenttia (+0,9 prosenttiyksikköä).

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa maakunnissa. Eniten kasvua oli Etelä-Savossa, (+4,1 prosenttiyksikköä). Päijät-Hämeessä nousua oli +3,5 prosenttiyksikköä.  Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus nousi +4,1 prosenttiyksikköä.

 

 

Päijät-Hämeen kunnat

Työttömyyden rakenne

Nuorisotyöttömyys

Syyskuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli korkein Lahdessa (14,0 %) ja alhaisin Padasjoella (6,6 %). Edelliskuusta heidän osuutensa nousi Orimattilassa ja Padasjoella. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se laski. Suurinta muutos oli Hämeenkoskella (-2,9 prosenttiyksikköä). Koko maassa nuorisotyöttömyyden osuus oli 13,3 prosenttia laskien -0,6 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden nuorten työttömien nousi Heinolassa, Orimattilassa ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se laski. Suurinta muutos oli Asikkalassa (-1,3 prosenttiyksikköä). Koko maassa nuorten työttömien osuus nousi 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Pitkäaikaistyöttömyys

Syyskuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli korkein Padasjoella (42,5 %) ja Orimattilassa (40,0 %) ja alhaisin Hartolassa (28,5 %). Heidän osuutensa Heinolassa, Hämeenkoskella ja Sysmässä. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa se nousi edelliskuusta. Suurinta muutos oli Hämeenkoskella, -4,8 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 33,5 prosenttia nousten edelliskuusta 0,9 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden pitkäaikaistyöttömien osuus nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Suurinta muutos oli Padasjoella (+7,2 prosenttiyksikköä). Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus nousi 4,1 prosenttiyksikköä.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työttömyysaste

Syyskuussa työttömyysaste oli vertailtavista kaupungeista korkein Lahdessa (17,6 %) ja alhaisin Porissa (12,8 %).  Edelliskuusta työttömyys laski kaikissa vertailukaupungeissa. Suurinta muutos oli Jyväskylässä, -1,2 prosenttiyksikköä. Lahdessa muutos oli -0,4 prosenttiyksikköä. Vähiten työttömyys laski Porissa, -0,2 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 12,8 prosenttia laskien 0,1 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa vertailukaupungeissa. Suurinta nousu oli Tampereella ja Porissa, +1,2 prosenttiyksikköä. Lahdessa muutos oli +0,3 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyys nousi +1,1 prosenttiyksikköä.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työttömyysaste

Syyskuussa työttömyysaste oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (16,0 %) ja alhaisin Kanta-Hämeessä (11,3 %). Päijät-Hämeessä työttömyysaste oli 15,3 ja koko maassa 12,8 %. Edelliskuuhun nähden työttömyys laski kaikissa vertailumaakunnissa. Muutos oli suurin Keski-Suomessa, -0,8 prosenttiyksikköä ja pienin Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, -0,1 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä muutos oli -0,3 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste laski -0,1 prosenttiyksikköä edelliskuusta.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Päijät-Hämeessä nousua oli +0,4 prosenttiyksikköä. Suurinta nousu oli Etelä-Savossa, +1,5 prosenttiyksikköä. Koko maassa nousua oli +1,1 prosenttiyksikköä.

 

Lahti ja vertailukaupungit

Työllisyysaste

Työllisyysaste nousi vuoteen 2007 asti vrtailukaupungeissa, mutta vuonna 2008 se laski. Sen jälkeen työllisyysaste on ollut nousussavuoteen 2011, mutta se jälkeen tuli taas alamäki.

Vuonna 2013 työllisyysaste oli korkein Porissa, 66,2 prosenttia ja alhaisin Jyväskylässä, 63,5 prosenttia. Koko maassa työllisyysaste oli 68,6 prosenttia vuonna 2013.

 

 

Päijät-Häme ja vertailumaakunnat

Työllisyysaste

Työllisyysaste on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2013 vertailumaakunnissa. Nousua on ollut eniten Etelä-Savossa, 4,6 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä nousua on ollut 0,7 prosenttiyksikköä. Edellisvuodesta työllisyysaste laski kaikissa vertailumaakunnissa, eniten Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessälaskua oli 1,2 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2013 Päijät-Hämeen työllisyysaste oli 66,0 prosenttia. Vertailumaakunnista Kanta-Hämeessä oli korkein työllisyysaste, 68,6 prosenttia, ja alhaisin Keski-Suomessa, 63,9 prosenttia. Koko maassa työllisyysaste oli 68,3 prosenttia.

 

 

Päijät-Häme

Avoimet työpaikat

Avoimien työpaikkojen määrä ilmoitetaan kuukauden lopun tilanteen mukaan. Syyskuun lopussa avoimia työpaikkoja oli Päijät-Hämeessä tarjolla 2 084 eli 1 enemmän kuin edelliskuussa. Työpaikkoja oli tarjolla 161 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Päijät-Hämeen kunnat

Työttömyysaste

Syyskuussa työttömyysasteet olivat Päijät-Hämeessä korkeimmat Lahdessa (17,6 %) ja Heinolassa (16,3 %). Matalimmat työttömyysasteet olivat Hollolassa ja Hämeenkoskella (10,8 ja 10,9 prosenttia). Edelliskuusta työttömyysaste pysyi Hämeenkoskella ennallaan, laski Asikkalassa, Hollolassa, Kärkölässä, Lahdessa ja Nastolassa. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa työttömyysaste nousi. Suurinta muutos oli Lahdessa, -0,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste oli 12,8 % laskien -0,1 prosenttiyksikköä.

Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa.  Suurinta muutos oli Kärkölässä ja Padasjoella (+2,3 prosenttiyksikköä). Koko maassa työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä viime vuoden syyskuusta.

Vuonna 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli korkein Lahdessa (17,6 %) ja Heinolassa (16,4 %) ja alhaisin Hämeenkoskella (9,6 %). Työttömyys nousi edellisvuodesta kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Nousua oli eniten Pdasjoella, 2,2 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden (2004-2014) aikana työttömyys on vähentynyt eli työttömyysaste on laskenut Asikkalassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä ja Padasjoella.

Päijät-Hämeen kunnat

Työllisyysaste

Työllisyysaste on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2013 Päijät-Hämeen kunnissa Heinolaa ja Kärkölää lukuun ottamatta. Nousua on ollut eniten Hämeenkoskella (+4,2 %). Heinolassa laskua oli -2,3 ja Kärkölässä -0,6 prosenttiyksikköä. prosenttiyksikköä.

Edellisvuodesta työllisyysaste nousi Päijät-Hämeen kunnissa Hartolaa ja Sysmää lukuun ottamatta. Korkein työllisyysaste vuonna 2013 oli Hämeenkoskella (72,2 %) ja alhaisin Heinolassa (62,8 %).